Kesä!

NohevaTAKKin projektitiimi jää heinäkuuksi kesälomille ja toiminta jatkuu taas elokuussa. Kevät 2017 on ollut mielenkiintoinen ja olemme päässeet hyvin vauhtiin kehittämiskohteidemme osalta. Kevään aikana on mm. kehitetty ja testattu oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyviä menetelmiä sekä aloitettu opetusmateriaalien kehittäminen kuvien ja videoiden avulla.

Syksyllä toiminta ja kehittäminen jatkuu ja uutena on luvassa mm. Futural Skills-mobiilityökalun testausta työssäoppimisen raportoinnissa. Luvassa on myös mielenkiintoisia tapahtumia, kuten Noheva-hankeverkoston seminaari Valkeakoskella 4.10.2017, missä teemana on hakeutumisvaiheen hyvät käytännöt. Mutta näistä lisää elokuussa, nyt nautitaan auringosta 🙂

Hyvää kesää kaikille!

beach-1850832_1920

Kuinka tukea neuropsykiatristen opiskelijoiden oppimista?

YTHS järjesti toukokuussa koulutuksen ”Miten voin tukea”, johon NohevaTAKKin projektitiimistä osallistui opintopsykologi Riikka Lamminen. Koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa siitä, miten neuropsykiatrisia oireita omaavia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa hakeutumisvaiheesta aina valmistumiseen asti.

Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat opiskelijoille usein vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, vuorovaikutustilanteissa toimimisessa, tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, stressinsäätelyssä sekä muistitoiminnoissa ja tuovat näin haasteita moniin arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi liitännäisoireina voi ilmetä psykiatrisia vaikeuksia sekä oppimisvaikeuksia.

Oppilaitoksessa on mahdollista tehdä hyvinkin monenlaisia järjestelyjä em.  hankaluuksien vähentämiseksi ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Tärkeää on järjestää opetustilanne oppimista tukevaksi ja opetusmateriaalien ja annettujen ohjeiden selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän strukturoidut ohjeet ja opetustilanteet auttavat opiskelijaa, sillä neuropsykiatrisiin oireisiin liittyy usein ajan ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. Erilaiset ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppimista ja materiaalien tulisi olla tarvittaessa myös etukäteen saatavilla.  Tärkeää on muistaa myös tauottaa opetusta tarpeen mukaan.

Jokaiselle opiskelijalle on mahdollista rakentaa juuri hänen oppimistaan parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja –menetelmät. Erilaiset oppijat on tärkeä huomioida niin hakeutumisvaiheen kehittämistyössä kuin esim. opetusmateriaalien suunnittelussa. Vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten yhdessä opiskelijan kanssa!

Oppimisen haasteiden kartoitusta

TAKKissa käytössä olevan NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin rinnalle on hankkeen puitteissa kehitetty kevyempi kartoitus mahdollisten oppimisen haasteiden selvittämiseksi, Oppimisvaikeuksien tunnistuslista. Tavoitteena oli luoda työkalu, jolla pystytään nopeasti heti opintojen alussa tunnistamaan ne opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit tai jotka kokevat tarvitsevansa lisätukea ja ohjausta.

WP_20170615_10_32_28_Pro

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan kysymykset on alun perin kehittänyt Kuntoutussäätiö. NohevaTAKKissa hyödynnettiin tunnistuslistan hyväksi todettuja kysymyksiä, mutta käytännön kokeilujen perusteella huomasimme, että pelkkä tunnistuslista ei anna meille riittävästi tietoa. Lisäsimme tunnistuslistaan tuen tarpeita kartoittavia kysymyksiä ja tämä jatkokehitetty versio toimiikin meillä paremmin. Saimme heti yhteydenottopyyntöjä opiskelijoilta, jotka halusivat tulla joko henkilökohtaiseen keskusteluun tai ilmoittautua suoraan esim. matematiikan perusteiden kertaukseen.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistasta tehdään seuraavaksi myös sähköinen versio, tämä kehitystyö jatkuu syksyllä 2017!

Digitalisaatio NYT

OPH:n Ammatillisen koulutuksen Digitalisaatio NYT –seminaarissa 16.5.2017 esiteltiin mm. ammatillisen koulutuksen digitalisaatioon liittyvien tutkimusten tuloksia ja ideoitiin pienryhmissä digiloikan seuraavia vaiheita.

amDigiNytryhmätyöt

Pienryhmien ideat digiaskeleina, tästä on hyvä kulkea eteenpäin!

Tutkimustulosten ja keskustelun perusteella moni opettajista ja ohjaajista toivoisi enemmän täydennyskoulutusta digitaitojen kehittämiseksi. Tuloksista nostettiin esiin myös ammatillisten opettajien toiveet jakaa ja kehittää osaamistaan yhdessä, esimerkiksi vertaistukea hyödyntäen.

Opettajan työ on tänä päivänä hyvinkin vaihtelevaa ja moninaista yksilöllisten oppijoiden ja opintopolkujen sekä vaihtelevien oppimisympäristöjen myötä. Opettajalla onkin hyvä olla ”pakissaan” erilaisia työkaluja mistä valita tilanteeseen sopivat. Kaikki eivät välttämättä käytä samoja työkaluja ja usein onkin mahdollista valita juuri omaan tilanteeseen ja kohderyhmään sopivimmat.

Täydennyskoulutusten lisäksi henkilökuntaa olisikin hyvä kannustaa ja motivoida myös kehittämään itse omaa osaamistaan. Itsenäisesti kokeilemalla voi rauhassa tutustua ja testailla erilaisia digivälineitä ja sovelluksia ja etsiä juuri omiin tarpeisiin sopivat. Tarvittaessa apua voi kysyä esim. firman IT-tuesta tai vaikka kollegalta, joka on jo itse perehtynyt asiaan. Vertaistuen myötä saa usein käytännönläheisiä vinkkejä asioista, joihin kollega on itse törmännyt kyseisen työkalun opettelun aikana. Kynnys kokeiluihin kannattaa pitää matalana; ei haittaa jos tekee jotain väärin, yleensä sen voi perua, tai vaikka poistaa kokonaan. Ja kokeilla uudelleen!

amDigiNyt

Päätöspuheenvuorossa Sami Honkonen peräänkuulutti pieniä kokeiluja, joita jokainen voi tehdä itsenäisesti omassa työssään.

Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa täällä.

Tutkimustuloksia:
HAMKin Digiope-selvitys
OAMKin Digitalisaatio ja ammatillinen koulutus Suomessa -tutkimuskatsaus

 

Tulevaisuuden perustaidot

NohevaTAKK osallistui 28.4.2017 Tampereella järjestettyyn seminaariin Polkuja kohti uudenlaista työtä. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella tulevaisuuden työelämästä ja siitä, mihin suuntaan työn murros on menossa. NohevaTAKKin näkökulmasta haluttiin saada lisätietoa mm. siitä, mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää.

Keskeisinä asioina seminaarissa esiin nousivat muutosvalmius ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen taidot ovat jo nyt avaintekijöitä nopeasti muuttuvassa työelämässä ja tulevaisuudessa nämä teemat korostuvat entisestään. Esimerkiksi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa painotettiin mm. kehityksen nopeutta ja uusien teknologioiden ja digitalisaation vaikutusta työhön.

Valtioneuvoston tulevaisuuselonteko

TEMin strategiajohtaja Antti Joensuu nosti esiin työelämän metataidot eli 4 C:tä:

  • Critical thinking (kriittinen ajattelu)
  • Communication (viestintä)
  • Co-operation (yhteistyö)
  • Creativity (luovuus)
    • Lisäksi: Computers

Työelämän näkökulmasta 4 C:tä ovat perustaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä arvostetaan korkealle. Perinteiset perustaidot, erityisesti luku- ja kirjoitustaito sekä ICT-taidot, luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen työelämän muutostilanteissa. Tärkeää on myös pitää mieli avoimena muutoksille, panostaa yhdessä tekemiseen ja uskaltautua pois omalta mukavuusalueelta!

Antin esityksestä

Muutoksesta ja työn muutoksesta erityisesti – Antti Joensuu, Strategiajohtaja, TEM

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne löytyvät LSSAVIn sivuilta.

 

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Kiitotesti

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Kiitodigi.jpg

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.

ITK2017-konferenssin antia

ITK2017 eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa Aulangolla 6.-74.2017. Noheva-hanke oli mukana ITK2017-konferenssissa TAIKOJA-koordinaatiohankkeen näyttelyosastolla. Samalla ständillä oli Nohevan lisäksi esittelyssä muista TAITO-hankkeista mm. Puhti, Osallisena verkossa sekä Työelämän ICT-taidot kaupan alalla.

ITK

NohevaTAKKin Tuuli TAIKOJA-ständillä, yhteinen esittelypiste edistää myös hankkeiden välistä yhteistyötä!

ITK:ssa oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia esityksiä ja esittelypisteitä. Nohevan tavoitteiden ja kohderyhmien kannalta hyödyllisiä esityksiä olivat erityisesti Mobiilisti raksalla, Digitaalisuus keinona ammatillisessa erityisopetuksessa sekä digitarinoiden käyttökokemuksista kertovat esitykset.

Mobiilisti raksalla- esitys kuvasi UP Uusi oppiminen – uudet ympäristöt –ESR-hankkeessa kehitettyä menetelmää oppimisen dokumentoinnista ClassNotebookilla. Opiskelijat hyödyntävät omia mobiililaitteitaan ja käyttävät kuvia ja videoita esim. työssäoppimisen raportoinnissa. Tästä mallia myös meidän omaan kehittämistyöhön!

ITKtwitterkuva5

Videot ja digitarinat olivat muutenkin vahvasti esillä. Mm. puutteelliset perustaidot omaavien opiskelijoiden tekstin tuottaminen voi olla haasteellista, jolloin hyvä vaihtoehto on näyttää ja kertoa omasta osaamisestaan vaikkapa videon avulla. Digitarinoita on hyödynnetty jo päiväkodista alkaen ja ne sopivat erittäin hyvin myös ammatilliseen koulutukseen.

Tänä vuonna ITK:ssa korostui kokeileva kehittäminen, eli tehdään pieniä nopeita kokeiluja ja kehitetään ketterästi. Tällä mallilla jatkamme myös Nohevan kehittämistyötä!