Mysteeripelin ensi-ilta

NohevaTAKK osallistui yhdessä sisarhankkeensa TahtiTAKKin kanssa Taidoilla työelämään – Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin HAMKissa elokuun lopulla. Hankkeet ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana kehittäneet yhdessä Mysteeripelin, minkä tavoitteena on tuoda esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Pelimestari Jyrki ohjeistaa pelitiimiä Mysteerilaatikon äärellä. (Kuva: http://www.aeo.fi/lisaa-kuvia-taidoilla-tyoelamaan-tyollistymisen-mahdollisuudet-seminaarista-2018/)

Mysteeripelin ensi-ilta(päivä) jännitti pelimestareita ainakin yhtä paljon kuin osallistujia, joita olikin tupa täynnä. Tarjolla oli kolme erilaista kadonneen opiskelijan mysteeriä, joita osallistujat ratkoivat pienryhmissä. Pelin aikana osallistujat pyrkivät ratkaisemaan mysteerin, pohtimaan puutteellisten perustaitojen vaikutusta opintojen etenemiseen sekä löytämään tapoja, joilla tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Pelistä saatiin oikein hyvää palautetta; toiminnallinen työpaja innosti vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintoihin perustaitojen merkityksestä ja niiden kehittämisestä erilaisin menetelmin ja työkaluin.

Pelilliset menetelmät sopivat hyvin työpajan toteutusmuodoksi – ja peliroolin haltuunotto on myös hauskaa! (Kuva: https://twitter.com/TahtiTAKK/status/1034773842256965632)

Jos kiinnostuit pelistä, laita jo valmiiksi kalenteriin Noheva ESR-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 15.11.2018 – ja tule mukaan ratkomaan kadonneiden opiskelijoiden mysteerejä!

 

Oppimisen haasteita ja tukea

TAKKissa on käytettävissä paljon erilaisia opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja ja -menetelmiä. Näitä myös kehitetään jatkuvasti sekä osana normaalia toimintaa, että esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Parhaillaan työn alla ovat mm. NohevaTAKKin erityisen tuen malli sekä kartoitukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

NohevaTAKK järjesti hiljattain TAKKin Rakentaminen-koulutusalalle Oppimisen haasteet -koulutuskokonaisuuden, minkä tavoitteena oli tutustua erilaisiin oppimisen haasteisiin. Näiden pohjalta keskusteltiin ja pohdittiin, miten kouluttaja voi tukea opiskelijoita, joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa nousikin esiin monia pieniä käytännön toimia, joilla kouluttaja voi tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Matematiikan osalta hyväksi todettiin mm. havaintovälineiden käyttö erityisesti tilavuuksien hahmottamisen tukena. Lukemisen ja kirjoittamisen osalta taas pohdittiin mm. sitä, kuinka tärkeää on oppia ammattialan sanasto kunnolla heti opintojen alussa, ja kuinka tässä voi hyödyntää sanaston lisäksi myös kuvia ja videoita. Nohevassa onkin jo tehty raksa-alalle visuaalista opetusmateriaalia videoita ja kuvia hyödyntäen.

Koulutuksen myötä raksalaiset pääsivät myös ensimmäisten joukossa tsekkaamaan Nohevassa työn alla olevan erityisen tuen mallin luonnoksen. Malli on enää viimeistelyä vaille valmis, kouluttajien kommenttien perusteella tehdään vielä muutamia muokkauksia. Tästä lisää syksyllä!

 

 

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Erilaiset oppijat – valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2017

Noheva-hankkeen puitteissa osallistuimme Erilaiset oppijat – valtakunnalliseen verkostotapaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen, saimme päivän aikana sekä teoriatietoa että käytännön sovelluksia oppimisvaikeuksiin liittyen.

Neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöstä kuvasi erilaisia oppimiskyvyn häiriöitä. Hän totesi, että työelämässä on tänä päivänä paljon tekijöitä, jotka tuottavat hankaluuksia oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille. Ammatillisen reformin myötä työssäoppimisen määrä lisääntyy entisestään ja perustaitojen merkitys sekä niiden mahdollinen puute korostuvat. Keskustelua käytiin siitä, miten työssä ehditään tai osataan havaita nämä vaikeudet tai miten niihin osataan tarttua. Todettiin, että oppilaitoksen rooli perustaitojen vahvistamisessa tulee entistä tärkeämmäksi. Kuntoutussäätiö tarjoaa erilaisia tukitoimia opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Uusimpia on Vanu-hanke.

Ohjaava opettaja Pasi Sarsama esitteli Taitotuunajat hankkeessa kehitettyä Oppimisen olohuonetta. Se tarjoaa aikuisväestölle ICT-, numero-, kirjoitus- ja lukutaidon kehittämisen tukea ja työkaluja. Toiminta on ollut yksilöohjausta, ryhmämuotoista toimintaa kehitetään myös koko ajan. Oppimisen Olohuone.

Matematiikka vaikeutena? Matemaattisten aineiden opettaja Pekka Peura tarkasteli matematiikan opetusta sekä keinoja sen toteuttamiseen yksilöllisesti. Hän toi esille Bloomin käsitteen Mastery Learning – edellinen aihe opitaan kunnolla ennen kuin siirrytään seuraavaan aiheeseen. Miten tämä voisi toteutua ammatillisessa koulutuksessa matematiikan perustaitojen opettamisessa? Yksi apuväline löytyy Bit.ly/eduhakkerit_sheetspohjat.

Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskuksesta Jukka Liimatainen esitteli erilaisia apuvälineitä, joita voi käyttää sellaisenaan tai liittää joko puhelimeen tai tietokoneeseen. Esimerkiksi älypuhelimiinn löytyy jo useita ilmaisia sovelluksia, sekä Ios että Android-puhelimiin.

Päivän anti oli monipuolinen ja päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, miten tärkeää on huomioida yksilöllisesti opiskelijat ja heidän mahdolliset tarpeensa perusvalmiuksien kehittämisessä, sillä oppimisvaikeuksien seurannaisvaikutukset voivat joskus olla isommat kuin itse oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta. Näitä työkaluja me myös Noheva-hankkeessa kehitämme!

Riikka & Jyrki by TAKK

Suomi toisena kielenä-seminaari

NOHEVA-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä –opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa-hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien standilla. Mielenkiinto NOHEVA-hanketta kohtaan oli runsas ja aikuisopiskelijoiden ongelmat lukemisessa ja matematiikassa puhuttivat. Erityisesti niiden tunnistamiseen hankkeessa kehitettävät menetelmät ja ohjausvälineet sekä materiaalit koettiin tärkeiksi. Seminaarivieraiden siirtyessä luentosaleihin, me näytteilleasettajat verkostuimme tutustumalla toistemme osastoihin ja vaihdoimme käyntikortteja.

Kuinka tukea neuropsykiatristen opiskelijoiden oppimista?

YTHS järjesti toukokuussa koulutuksen ”Miten voin tukea”, johon NohevaTAKKin projektitiimistä osallistui opintopsykologi Riikka Lamminen. Koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa siitä, miten neuropsykiatrisia oireita omaavia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa hakeutumisvaiheesta aina valmistumiseen asti.

Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat opiskelijoille usein vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, vuorovaikutustilanteissa toimimisessa, tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, stressinsäätelyssä sekä muistitoiminnoissa ja tuovat näin haasteita moniin arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi liitännäisoireina voi ilmetä psykiatrisia vaikeuksia sekä oppimisvaikeuksia.

Oppilaitoksessa on mahdollista tehdä hyvinkin monenlaisia järjestelyjä em.  hankaluuksien vähentämiseksi ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Tärkeää on järjestää opetustilanne oppimista tukevaksi ja opetusmateriaalien ja annettujen ohjeiden selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän strukturoidut ohjeet ja opetustilanteet auttavat opiskelijaa, sillä neuropsykiatrisiin oireisiin liittyy usein ajan ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. Erilaiset ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppimista ja materiaalien tulisi olla tarvittaessa myös etukäteen saatavilla.  Tärkeää on muistaa myös tauottaa opetusta tarpeen mukaan.

Jokaiselle opiskelijalle on mahdollista rakentaa juuri hänen oppimistaan parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja –menetelmät. Erilaiset oppijat on tärkeä huomioida niin hakeutumisvaiheen kehittämistyössä kuin esim. opetusmateriaalien suunnittelussa. Vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten yhdessä opiskelijan kanssa!

Oppimisen haasteiden kartoitusta

TAKKissa käytössä olevan NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin rinnalle on hankkeen puitteissa kehitetty kevyempi kartoitus mahdollisten oppimisen haasteiden selvittämiseksi, Oppimisvaikeuksien tunnistuslista. Tavoitteena oli luoda työkalu, jolla pystytään nopeasti heti opintojen alussa tunnistamaan ne opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit tai jotka kokevat tarvitsevansa lisätukea ja ohjausta.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan kysymykset on alun perin kehittänyt Kuntoutussäätiö. NohevaTAKKissa hyödynnettiin tunnistuslistan hyväksi todettuja kysymyksiä, mutta käytännön kokeilujen perusteella huomasimme, että pelkkä tunnistuslista ei anna meille riittävästi tietoa. Lisäsimme tunnistuslistaan tuen tarpeita kartoittavia kysymyksiä ja tämä jatkokehitetty versio toimiikin meillä paremmin. Saimme heti yhteydenottopyyntöjä opiskelijoilta, jotka halusivat tulla joko henkilökohtaiseen keskusteluun tai ilmoittautua suoraan esim. matematiikan perusteiden kertaukseen.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistasta tehdään seuraavaksi myös sähköinen versio, tämä kehitystyö jatkuu syksyllä 2017!