Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Mainokset

Suomi toisena kielenä-seminaari

NOHEVA-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä –opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa-hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien standilla. Mielenkiinto NOHEVA-hanketta kohtaan oli runsas ja aikuisopiskelijoiden ongelmat lukemisessa ja matematiikassa puhuttivat. Erityisesti niiden tunnistamiseen hankkeessa kehitettävät menetelmät ja ohjausvälineet sekä materiaalit koettiin tärkeiksi. Seminaarivieraiden siirtyessä luentosaleihin, me näytteilleasettajat verkostuimme tutustumalla toistemme osastoihin ja vaihdoimme käyntikortteja.

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Oppimisen haasteiden kartoitusta

TAKKissa käytössä olevan NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin rinnalle on hankkeen puitteissa kehitetty kevyempi kartoitus mahdollisten oppimisen haasteiden selvittämiseksi, Oppimisvaikeuksien tunnistuslista. Tavoitteena oli luoda työkalu, jolla pystytään nopeasti heti opintojen alussa tunnistamaan ne opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit tai jotka kokevat tarvitsevansa lisätukea ja ohjausta.

WP_20170615_10_32_28_Pro

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan kysymykset on alun perin kehittänyt Kuntoutussäätiö. NohevaTAKKissa hyödynnettiin tunnistuslistan hyväksi todettuja kysymyksiä, mutta käytännön kokeilujen perusteella huomasimme, että pelkkä tunnistuslista ei anna meille riittävästi tietoa. Lisäsimme tunnistuslistaan tuen tarpeita kartoittavia kysymyksiä ja tämä jatkokehitetty versio toimiikin meillä paremmin. Saimme heti yhteydenottopyyntöjä opiskelijoilta, jotka halusivat tulla joko henkilökohtaiseen keskusteluun tai ilmoittautua suoraan esim. matematiikan perusteiden kertaukseen.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistasta tehdään seuraavaksi myös sähköinen versio, tämä kehitystyö jatkuu syksyllä 2017!

Digitalisaatio NYT

OPH:n Ammatillisen koulutuksen Digitalisaatio NYT –seminaarissa 16.5.2017 esiteltiin mm. ammatillisen koulutuksen digitalisaatioon liittyvien tutkimusten tuloksia ja ideoitiin pienryhmissä digiloikan seuraavia vaiheita.

amDigiNytryhmätyöt

Pienryhmien ideat digiaskeleina, tästä on hyvä kulkea eteenpäin!

Tutkimustulosten ja keskustelun perusteella moni opettajista ja ohjaajista toivoisi enemmän täydennyskoulutusta digitaitojen kehittämiseksi. Tuloksista nostettiin esiin myös ammatillisten opettajien toiveet jakaa ja kehittää osaamistaan yhdessä, esimerkiksi vertaistukea hyödyntäen.

Opettajan työ on tänä päivänä hyvinkin vaihtelevaa ja moninaista yksilöllisten oppijoiden ja opintopolkujen sekä vaihtelevien oppimisympäristöjen myötä. Opettajalla onkin hyvä olla ”pakissaan” erilaisia työkaluja mistä valita tilanteeseen sopivat. Kaikki eivät välttämättä käytä samoja työkaluja ja usein onkin mahdollista valita juuri omaan tilanteeseen ja kohderyhmään sopivimmat.

Täydennyskoulutusten lisäksi henkilökuntaa olisikin hyvä kannustaa ja motivoida myös kehittämään itse omaa osaamistaan. Itsenäisesti kokeilemalla voi rauhassa tutustua ja testailla erilaisia digivälineitä ja sovelluksia ja etsiä juuri omiin tarpeisiin sopivat. Tarvittaessa apua voi kysyä esim. firman IT-tuesta tai vaikka kollegalta, joka on jo itse perehtynyt asiaan. Vertaistuen myötä saa usein käytännönläheisiä vinkkejä asioista, joihin kollega on itse törmännyt kyseisen työkalun opettelun aikana. Kynnys kokeiluihin kannattaa pitää matalana; ei haittaa jos tekee jotain väärin, yleensä sen voi perua, tai vaikka poistaa kokonaan. Ja kokeilla uudelleen!

amDigiNyt

Päätöspuheenvuorossa Sami Honkonen peräänkuulutti pieniä kokeiluja, joita jokainen voi tehdä itsenäisesti omassa työssään.

Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa täällä.

Tutkimustuloksia:
HAMKin Digiope-selvitys
OAMKin Digitalisaatio ja ammatillinen koulutus Suomessa -tutkimuskatsaus

 

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Kiitotesti

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Kiitodigi.jpg

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.