Eurooppalaista yhteistyötä

5by5 Erasmus+-hankeverkosto kokoontui viime viikolla TAKKiin, tavoitteena jakaa ja kehittää hyviä käytänteitä erityisesti digitalisaatioon ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin liittyen. NohevaTAKKin sekä TahtiTAKKin projektitiimit pääsivät myös osallistumaan keskusteluihin, ja näiden perustaitohankkeiden kannalta erityisen kiinnostavaa oli kuulla muiden Euroopan maiden kokemuksia perustaitojen kehittämisen osalta. Haasteet ja tavoitteet tuntuvat olevan kovin samanlaiset esim. Tanskassa ja Itävallassa kuin meillä täällä Suomessakin. Esimerkiksi huoli lukemiseen liittyvistä ongelmista nousi monesti esiin keskusteluissa. Opiskelijoiden perustaitojen täytyy olla kunnossa, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja tehokasta ja elinikäinen oppiminen mahdollista. Monissa maissa panostetaankin opiskelijoiden perustaitojen kehittämiseen mm. pienryhmä- ja yksilövalmennuksilla sekä hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

tuuliVR 2

5by5-hankeverkostossa oli edustajia mm. Itävallasta, Tanskasta ja Portugalista.

Keskustelimme myös paljon tulevaisuudessa tarvittavista taidoista, mitä ovat tulevaisuuden perustaidot ja mitä voimme oppilaitoksissa tehdä, jotta opiskelijamme ovat valmiita tulevaisuuden työelämään. Panostus kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta he voivat tukea myös opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä osana ammatillista koulutusta. Työvoiman liikkuminen esim. Euroopassa on jo tätä päivää, joten Euroopan laajuinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää niin oppilaitoksia, opiskelijoita, kuin työelämääkin!

tuuliVR

Pääsimme verkoston kanssa perehtymään myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin Tampereen Portaalissa. VR ja pelillistäminen tuovat paljon uusia mahdollisuuksia myös opetukseen, näihin teemoihin kannattaakin tutustua paremmin tulevaisuudessa!

Mainokset

NOHEVA-valmennus

NohevaTAKK:n hankkeessa on toteutettu alkuvuodesta 2018 matematiikan valmennusta opiskelijoille, jotka ovat kokeneet tarvetta vahvistaa matematiikan perustaitojaan. Taidot ovat usein ruostuneet käytön puutteesta tai aiempi oppiminen ei vain ole ollut kovin hyvällä tasolla ja se vaikeuttaa opiskelijan uuden oppimista.

Valmennuksessa on ollut toimivana työkaluna ViLLE-sivuston demo-version tehtävät. Opettajatunnukset ViLLEEN on tarkoitus hankkia mahdollisimman pian ViLLE-teamin pitämän koulutuksen kautta. Selkeät ja sopivasti vaikeutuvat tehtävät sekä vastausten tarkastus motivoivat opiskelijoita ja he kokevat sen mielekkäänä.

Valmennuksessa on ollut opiskelijoita useasta ikäluokasta ja eri koulutusaloilta ja melko monen kohdalla matematiikan tekninen osaaminen, esim. laskujärjestys on päässyt unohtumaan. Jotkin kokevat päässälaskun haastavaksi, koska nykyisin kun laskimet ovat kaikkien ulottuvilla vaikkapa puhelimen sovelluksena, ei tarvitse vaivata päätään, vaan yksikertaisetkin laskutoimitukset lasketaan sen avulla. NohevaTAKK:n valmennusmallissa lähtökartoituksen avulla selvitetään ensin mahdolliset haasteet matemaattisten taitojen eri osa-alueilla ja valmennuksen avulla pyritään poistamaan ko. ongelmat.

Opiskelijoilta saatu palaute on ollut ainoastaan positiivista ja ko. valmennuksille on selkeä tilaus.

Oppimisvalmiuskokeen hyötyjä

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämä Oppimisvalmiuskoe oli esittelyssä Nohevan seminaarissa lokakuussa 2017. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen osallistujan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu alkujaan ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii hyvin myös tilanteisiin, joissa henkilöltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu).

NohevaTAKK kiinnostui kokeilemaan koetta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa eli VALMAssa. Halusimme selvittää, onko kokeesta hyötyä opiskelijoille esimerkiksi ammatinvalintakysymyksissä tai valmistautumisessa tuleviin pääsykokeisiin.

Koe pidettiin kahdelle ryhmälle, missä kaikki opiskelijat olivat maahanmuuttajataustaisia. Käytännön järjestelyissä eniten aikaa vei osallistujien ohjeistaminen kokeen tekemistä varten. Ohjeistuksen kannalta oli erittäin hyvä, että kokeen alussa oli esimerkkitehtäviä mitkä voitiin käydä yhdessä läpi ryhmien kanssa. Itse koetilanne sujui hyvin, teknisiä ongelmia tms. ei tullut vastaan.

oppimiskoe1

Koetulokset saimme noin viikko kokeen jälkeen ja ne käytiin läpi ryhmissä, ensin yleisellä tasolla koko ryhmän kanssa ja sen jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen omasta tuloksestaan. Palautteiden perusteella opiskelijat pitivät koetta hyödyllisenä ja suosittelivat koetta myös uusille vastaaville ryhmille. Palautteissa korostui erityisesti kokeen tulosten vaikutus itsetuntoon ja uskoon omasta osaamisesta. Moni opiskelija tuulettelikin innoissaan esimerkiksi hyvistä pisteistä matematiikan osiossa. Onnistumisen kokemukset kannustavat eteenpäin ja eräskin opiskelija kertoi, että kokeeseen osallistumisen jälkeen hän ei enää pelkää tulevia ammatillisen koulutuksen pääsykokeita. Toisaalta ne opiskelijat, joiden pistemäärät jäivät alle keskitason, kertoivat että nyt he tietävät mitä asioita täytyy vielä erityisesti harjoitella.

Lopputulos kokeilusta oli positiivinen ja suosittelemmekin kokeen pitämistä VALMA-ryhmille, tai muillekin nivelvaiheissa oleville!

Ohjausta digitaalisin keinoin

NohevaTAKK:n puitteissa on kuluneen syksyn -2017 aikana kuvattu rakennusalan harjoitushallissa video, jonka avulla voidaan uudet opiskelijat opastaan työhallin käytäntöihin. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa video on erinomainen apu, koska heidän suomen kielen taitonsa on usein vielä heikohko.

Ohjausvideon myötä syntyi idea turvallisuusvideoista, joissa rakennusalan kouluttaja opastaa ja näyttää eri työkoneiden oikeanlaisen ja turvallisen käytön, esitellen koneen tai laitteen käyttötarkoituksen, soveltuvat materiaalit ja ainevahvuudet ja turvavälineet. Videot siirretään YouTube-kanavalle editoinnin jälkeen ja osoitteesta tehdään QR-koodi, joka löytyy ko. laitteen tai koneen läheisyydestä ja video on näin helposti opiskelijan saatavilla ja katsottavissa esim. älypuhelimellaan. Videot katsotaan jokaisen opiskelijan kanssa jo perehdytyksessä ja sen jälkeen kouluttajat valvovat, että opiskelijat katsovat videot uudelleen, ennen koneen tai laitteen käyttöä. Turvallisuusvideot tehdään ainakin pöytäsirkkelistä, jiirisahasta, vannesahasta, ketju- ja moottorisahasta, pistosahasta jne., kaikista rakennusalalla käytettävistä koneista ja laitteista. Videoiden suunnittelu on jo käynnissä ja kuvaaminen pyritään aloittamaan alkukeväästä -2018.

Ohjaustilanteet

Futural Skills -kokeilu

Puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden voi joskus olla vaikea tuoda esiin omaa osaamistaan ja sen kehittymistä ammatillisissa opinnoissa. Osaamisen kehittymistä on perinteisesti tuotu esiin mm. työssäoppimisraportteina tai päiväkirjoina, missä pääpaino on ollut kirjallisella tuotoksella. Kirjallisen raportoinnin rinnalle on viime aikoina pyritty tuomaan myös enemmän kuvia ja videoita hyödyntäviä malleja.

NohevaTAKK otti kokeiluun Futural Skills-nimisen järjestelmän, joka on tarkoitettu ammatillisen käytännön osaamisen esille tuomiseen ja seurantaan. Futural Skills-järjestelmä toimii selaimessa ilman erillisiä sovelluksia ja se on helppokäyttöinen; opiskelija voi tallentaa omaa osaamistaan järjestelmään niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Tutkinnon osat on pilkottu pienempiin tehtäviin, osaamiskokonaisuuksiin, joilla on omat tavoitteensa. Idea tässä on, että opiskelijat ottavat kuvia ja videoita työskentelynsä vaiheista ja lopputuloksista, ja lataavat ne lyhyen tekstin kera järjestelmään opettajan arvioitavaksi.

FuturalDemo

FuturalDemo2

Futural Skillsin demosta saa hyvä kuvan järjestelmän visuaalisesta rakenteesta.

Visuaalinen näkymä helpottaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon muodostumisen sekä oman osaamisensa karttumista, ja opettajan on helppo saada yleiskuva niin koko ryhmän, kuin yksittäisen opiskelijankin etenemisestä. Järjestelmään ladatusta aineistosta opiskelija saa koostettua itselleen portfolion, mistä on myöhemmin hyötyä esimerkiksi työnhaussa.

FuturalTAKKdemo

Kuvien lisääminen järjestelmään onnistuu helposti esim. omalla puhelimella.

Noheva aloitti järjestelmän kokeilun TAKKin rakentaminen-koulutusalalla. Kokeiluun otettiin mukaan uusi rakennusalan perustutkintoon valmistava ryhmä, yhteensä 8 opiskelijaa. Järjestelmäperehdytys tehtiin yhdessä palvelun tarjoajan Tawasta Oy:n kanssa ja opiskelijoiden ensimmäiset palautteet olivat lupaavia. Opiskelijat ohjattiin heti alusta alkaen käyttämään järjestelmää omilla älylaitteillaan ja palautteen perusteella järjestelmän haltuunotto oli helppoa ja nopeaa. Opiskelijat olivat myös innoissaan mahdollisuudesta raportoida opintojensa edistymistä esim. kuvien avulla – moni kertoikin kirjoittamisen olevan se tuskallisin osa opiskelua. Lukemista ja kirjoittamista on toki tärkeä harjoittaa, mutta erityisesti heikot kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden kohdalla Futural Skills-tyylisiä järjestelmiä kannattaa hyödyntää opintojen aikana, jotta valmistuminen ei ainakaan jää kiinni puutteellisesta kirjoittamistaidosta.

Ja NohevaTAKKin kokeilusta lisää myöhemmin!

Erilaiset oppijat – valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2017

Noheva-hankkeen puitteissa osallistuimme Erilaiset oppijat – valtakunnalliseen verkostotapaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen, saimme päivän aikana sekä teoriatietoa että käytännön sovelluksia oppimisvaikeuksiin liittyen.

Neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöstä kuvasi erilaisia oppimiskyvyn häiriöitä. Hän totesi, että työelämässä on tänä päivänä paljon tekijöitä, jotka tuottavat hankaluuksia oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille. Ammatillisen reformin myötä työssäoppimisen määrä lisääntyy entisestään ja perustaitojen merkitys sekä niiden mahdollinen puute korostuvat. Keskustelua käytiin siitä, miten työssä ehditään tai osataan havaita nämä vaikeudet tai miten niihin osataan tarttua. Todettiin, että oppilaitoksen rooli perustaitojen vahvistamisessa tulee entistä tärkeämmäksi. Kuntoutussäätiö tarjoaa erilaisia tukitoimia opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Uusimpia on Vanu-hanke.

Ohjaava opettaja Pasi Sarsama esitteli Taitotuunajat hankkeessa kehitettyä Oppimisen olohuonetta. Se tarjoaa aikuisväestölle ICT-, numero-, kirjoitus- ja lukutaidon kehittämisen tukea ja työkaluja. Toiminta on ollut yksilöohjausta, ryhmämuotoista toimintaa kehitetään myös koko ajan. Oppimisen Olohuone.

Matematiikka vaikeutena? Matemaattisten aineiden opettaja Pekka Peura tarkasteli matematiikan opetusta sekä keinoja sen toteuttamiseen yksilöllisesti. Hän toi esille Bloomin käsitteen Mastery Learning – edellinen aihe opitaan kunnolla ennen kuin siirrytään seuraavaan aiheeseen. Miten tämä voisi toteutua ammatillisessa koulutuksessa matematiikan perustaitojen opettamisessa? Yksi apuväline löytyy Bit.ly/eduhakkerit_sheetspohjat.

Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskuksesta Jukka Liimatainen esitteli erilaisia apuvälineitä, joita voi käyttää sellaisenaan tai liittää joko puhelimeen tai tietokoneeseen. Esimerkiksi älypuhelimiinn löytyy jo useita ilmaisia sovelluksia, sekä Ios että Android-puhelimiin.

Päivän anti oli monipuolinen ja päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, miten tärkeää on huomioida yksilöllisesti opiskelijat ja heidän mahdolliset tarpeensa perusvalmiuksien kehittämisessä, sillä oppimisvaikeuksien seurannaisvaikutukset voivat joskus olla isommat kuin itse oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta. Näitä työkaluja me myös Noheva-hankkeessa kehitämme!

Riikka & Jyrki by TAKK

Suomi toisena kielenä-seminaari

NOHEVA-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä –opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa-hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien standilla. Mielenkiinto NOHEVA-hanketta kohtaan oli runsas ja aikuisopiskelijoiden ongelmat lukemisessa ja matematiikassa puhuttivat. Erityisesti niiden tunnistamiseen hankkeessa kehitettävät menetelmät ja ohjausvälineet sekä materiaalit koettiin tärkeiksi. Seminaarivieraiden siirtyessä luentosaleihin, me näytteilleasettajat verkostuimme tutustumalla toistemme osastoihin ja vaihdoimme käyntikortteja.