Futural Skills -kokeilu

Puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden voi joskus olla vaikea tuoda esiin omaa osaamistaan ja sen kehittymistä ammatillisissa opinnoissa. Osaamisen kehittymistä on perinteisesti tuotu esiin mm. työssäoppimisraportteina tai päiväkirjoina, missä pääpaino on ollut kirjallisella tuotoksella. Kirjallisen raportoinnin rinnalle on viime aikoina pyritty tuomaan myös enemmän kuvia ja videoita hyödyntäviä malleja.

NohevaTAKK otti kokeiluun Futural Skills-nimisen järjestelmän, joka on tarkoitettu ammatillisen käytännön osaamisen esille tuomiseen ja seurantaan. Futural Skills-järjestelmä toimii selaimessa ilman erillisiä sovelluksia ja se on helppokäyttöinen; opiskelija voi tallentaa omaa osaamistaan järjestelmään niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Tutkinnon osat on pilkottu pienempiin tehtäviin, osaamiskokonaisuuksiin, joilla on omat tavoitteensa. Idea tässä on, että opiskelijat ottavat kuvia ja videoita työskentelynsä vaiheista ja lopputuloksista, ja lataavat ne lyhyen tekstin kera järjestelmään opettajan arvioitavaksi.

FuturalDemo

FuturalDemo2

Futural Skillsin demosta saa hyvä kuvan järjestelmän visuaalisesta rakenteesta.

Visuaalinen näkymä helpottaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon muodostumisen sekä oman osaamisensa karttumista, ja opettajan on helppo saada yleiskuva niin koko ryhmän, kuin yksittäisen opiskelijankin etenemisestä. Järjestelmään ladatusta aineistosta opiskelija saa koostettua itselleen portfolion, mistä on myöhemmin hyötyä esimerkiksi työnhaussa.

FuturalTAKKdemo

Kuvien lisääminen järjestelmään onnistuu helposti esim. omalla puhelimella.

Noheva aloitti järjestelmän kokeilun TAKKin rakentaminen-koulutusalalla. Kokeiluun otettiin mukaan uusi rakennusalan perustutkintoon valmistava ryhmä, yhteensä 8 opiskelijaa. Järjestelmäperehdytys tehtiin yhdessä palvelun tarjoajan Tawasta Oy:n kanssa ja opiskelijoiden ensimmäiset palautteet olivat lupaavia. Opiskelijat ohjattiin heti alusta alkaen käyttämään järjestelmää omilla älylaitteillaan ja palautteen perusteella järjestelmän haltuunotto oli helppoa ja nopeaa. Opiskelijat olivat myös innoissaan mahdollisuudesta raportoida opintojensa edistymistä esim. kuvien avulla – moni kertoikin kirjoittamisen olevan se tuskallisin osa opiskelua. Lukemista ja kirjoittamista on toki tärkeä harjoittaa, mutta erityisesti heikot kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden kohdalla Futural Skills-tyylisiä järjestelmiä kannattaa hyödyntää opintojen aikana, jotta valmistuminen ei ainakaan jää kiinni puutteellisesta kirjoittamistaidosta.

Ja NohevaTAKKin kokeilusta lisää myöhemmin!

Mainokset

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Suomi toisena kielenä-seminaari

NOHEVA-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä –opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa-hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien standilla. Mielenkiinto NOHEVA-hanketta kohtaan oli runsas ja aikuisopiskelijoiden ongelmat lukemisessa ja matematiikassa puhuttivat. Erityisesti niiden tunnistamiseen hankkeessa kehitettävät menetelmät ja ohjausvälineet sekä materiaalit koettiin tärkeiksi. Seminaarivieraiden siirtyessä luentosaleihin, me näytteilleasettajat verkostuimme tutustumalla toistemme osastoihin ja vaihdoimme käyntikortteja.

Digiosaamiseen uusia ideoita

NohevaTAKK osallistui elokuussa Mobiilikesäkouluun Espoon Urban Millissä. Tapahtumassa oli esillä monenlaisia mielenkiintoisia digitalisaatioon liittyviä teemoja, kuten robotiikka & ohjelmointi, lisätty todellisuus & virtuaalitodellisuus, videot sekä mobiilit kansalaistaidot.

NohevaTAKK perehtyi erityisesti videoiden sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden esimerkkeihin, voisiko näistä teemoista olla hyötyä myös puutteelliset perustaidot omaavien opiskelijoiden kohdalla?

Lisättyä todellisuutta kokeiltiin mm. Aurasma ja Quiver-sovelluksilla.
Quiver herätti väritetyt delfiinit eloon:

Videoita ollaankin hyödynnetty hankkeessa jo monella tapaa, mm. 360-kuvausten avulla, ja nyt heräsikin mielenkiinto kokeilla videoiden lisäksi myös lisättyä ja virtuaalitodellisuutta. Katsotaan mitä keksitään!

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Kesä!

NohevaTAKKin projektitiimi jää heinäkuuksi kesälomille ja toiminta jatkuu taas elokuussa. Kevät 2017 on ollut mielenkiintoinen ja olemme päässeet hyvin vauhtiin kehittämiskohteidemme osalta. Kevään aikana on mm. kehitetty ja testattu oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyviä menetelmiä sekä aloitettu opetusmateriaalien kehittäminen kuvien ja videoiden avulla.

Syksyllä toiminta ja kehittäminen jatkuu ja uutena on luvassa mm. Futural Skills-mobiilityökalun testausta työssäoppimisen raportoinnissa. Luvassa on myös mielenkiintoisia tapahtumia, kuten Noheva-hankeverkoston seminaari Valkeakoskella 4.10.2017, missä teemana on hakeutumisvaiheen hyvät käytännöt. Mutta näistä lisää elokuussa, nyt nautitaan auringosta 🙂

Hyvää kesää kaikille!

beach-1850832_1920