Eurooppalaista yhteistyötä

5by5 Erasmus+-hankeverkosto kokoontui viime viikolla TAKKiin, tavoitteena jakaa ja kehittää hyviä käytänteitä erityisesti digitalisaatioon ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin liittyen. NohevaTAKKin sekä TahtiTAKKin projektitiimit pääsivät myös osallistumaan keskusteluihin, ja näiden perustaitohankkeiden kannalta erityisen kiinnostavaa oli kuulla muiden Euroopan maiden kokemuksia perustaitojen kehittämisen osalta. Haasteet ja tavoitteet tuntuvat olevan kovin samanlaiset esim. Tanskassa ja Itävallassa kuin meillä täällä Suomessakin. Esimerkiksi huoli lukemiseen liittyvistä ongelmista nousi monesti esiin keskusteluissa. Opiskelijoiden perustaitojen täytyy olla kunnossa, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja tehokasta ja elinikäinen oppiminen mahdollista. Monissa maissa panostetaankin opiskelijoiden perustaitojen kehittämiseen mm. pienryhmä- ja yksilövalmennuksilla sekä hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

tuuliVR 2

5by5-hankeverkostossa oli edustajia mm. Itävallasta, Tanskasta ja Portugalista.

Keskustelimme myös paljon tulevaisuudessa tarvittavista taidoista, mitä ovat tulevaisuuden perustaidot ja mitä voimme oppilaitoksissa tehdä, jotta opiskelijamme ovat valmiita tulevaisuuden työelämään. Panostus kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta he voivat tukea myös opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä osana ammatillista koulutusta. Työvoiman liikkuminen esim. Euroopassa on jo tätä päivää, joten Euroopan laajuinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää niin oppilaitoksia, opiskelijoita, kuin työelämääkin!

tuuliVR

Pääsimme verkoston kanssa perehtymään myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin Tampereen Portaalissa. VR ja pelillistäminen tuovat paljon uusia mahdollisuuksia myös opetukseen, näihin teemoihin kannattaakin tutustua paremmin tulevaisuudessa!

Mainokset

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Erilaiset oppijat – valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2017

Noheva-hankkeen puitteissa osallistuimme Erilaiset oppijat – valtakunnalliseen verkostotapaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen, saimme päivän aikana sekä teoriatietoa että käytännön sovelluksia oppimisvaikeuksiin liittyen.

Neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöstä kuvasi erilaisia oppimiskyvyn häiriöitä. Hän totesi, että työelämässä on tänä päivänä paljon tekijöitä, jotka tuottavat hankaluuksia oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille. Ammatillisen reformin myötä työssäoppimisen määrä lisääntyy entisestään ja perustaitojen merkitys sekä niiden mahdollinen puute korostuvat. Keskustelua käytiin siitä, miten työssä ehditään tai osataan havaita nämä vaikeudet tai miten niihin osataan tarttua. Todettiin, että oppilaitoksen rooli perustaitojen vahvistamisessa tulee entistä tärkeämmäksi. Kuntoutussäätiö tarjoaa erilaisia tukitoimia opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Uusimpia on Vanu-hanke.

Ohjaava opettaja Pasi Sarsama esitteli Taitotuunajat hankkeessa kehitettyä Oppimisen olohuonetta. Se tarjoaa aikuisväestölle ICT-, numero-, kirjoitus- ja lukutaidon kehittämisen tukea ja työkaluja. Toiminta on ollut yksilöohjausta, ryhmämuotoista toimintaa kehitetään myös koko ajan. Oppimisen Olohuone.

Matematiikka vaikeutena? Matemaattisten aineiden opettaja Pekka Peura tarkasteli matematiikan opetusta sekä keinoja sen toteuttamiseen yksilöllisesti. Hän toi esille Bloomin käsitteen Mastery Learning – edellinen aihe opitaan kunnolla ennen kuin siirrytään seuraavaan aiheeseen. Miten tämä voisi toteutua ammatillisessa koulutuksessa matematiikan perustaitojen opettamisessa? Yksi apuväline löytyy Bit.ly/eduhakkerit_sheetspohjat.

Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskuksesta Jukka Liimatainen esitteli erilaisia apuvälineitä, joita voi käyttää sellaisenaan tai liittää joko puhelimeen tai tietokoneeseen. Esimerkiksi älypuhelimiinn löytyy jo useita ilmaisia sovelluksia, sekä Ios että Android-puhelimiin.

Päivän anti oli monipuolinen ja päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, miten tärkeää on huomioida yksilöllisesti opiskelijat ja heidän mahdolliset tarpeensa perusvalmiuksien kehittämisessä, sillä oppimisvaikeuksien seurannaisvaikutukset voivat joskus olla isommat kuin itse oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta. Näitä työkaluja me myös Noheva-hankkeessa kehitämme!

Riikka & Jyrki by TAKK

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Suomi toisena kielenä-seminaari

NOHEVA-hanke esittäytyi Suomi toisena kielenä –opetuksen kehittämispäivillä 3.10.2017 Helsingissä, Scandic Marina Congress Centerissä, yhdessä Perustaidot haltuun- ja Osallisena verkossa-hankkeiden kanssa. Seminaariin oli ilmoittautunut runsas sata osallistujaa, jotka taukojen aikana kävivät tutustumassa näytteilleasettajien standilla. Mielenkiinto NOHEVA-hanketta kohtaan oli runsas ja aikuisopiskelijoiden ongelmat lukemisessa ja matematiikassa puhuttivat. Erityisesti niiden tunnistamiseen hankkeessa kehitettävät menetelmät ja ohjausvälineet sekä materiaalit koettiin tärkeiksi. Seminaarivieraiden siirtyessä luentosaleihin, me näytteilleasettajat verkostuimme tutustumalla toistemme osastoihin ja vaihdoimme käyntikortteja.

Digitalisaatio NYT

OPH:n Ammatillisen koulutuksen Digitalisaatio NYT –seminaarissa 16.5.2017 esiteltiin mm. ammatillisen koulutuksen digitalisaatioon liittyvien tutkimusten tuloksia ja ideoitiin pienryhmissä digiloikan seuraavia vaiheita.

amDigiNytryhmätyöt

Pienryhmien ideat digiaskeleina, tästä on hyvä kulkea eteenpäin!

Tutkimustulosten ja keskustelun perusteella moni opettajista ja ohjaajista toivoisi enemmän täydennyskoulutusta digitaitojen kehittämiseksi. Tuloksista nostettiin esiin myös ammatillisten opettajien toiveet jakaa ja kehittää osaamistaan yhdessä, esimerkiksi vertaistukea hyödyntäen.

Opettajan työ on tänä päivänä hyvinkin vaihtelevaa ja moninaista yksilöllisten oppijoiden ja opintopolkujen sekä vaihtelevien oppimisympäristöjen myötä. Opettajalla onkin hyvä olla ”pakissaan” erilaisia työkaluja mistä valita tilanteeseen sopivat. Kaikki eivät välttämättä käytä samoja työkaluja ja usein onkin mahdollista valita juuri omaan tilanteeseen ja kohderyhmään sopivimmat.

Täydennyskoulutusten lisäksi henkilökuntaa olisikin hyvä kannustaa ja motivoida myös kehittämään itse omaa osaamistaan. Itsenäisesti kokeilemalla voi rauhassa tutustua ja testailla erilaisia digivälineitä ja sovelluksia ja etsiä juuri omiin tarpeisiin sopivat. Tarvittaessa apua voi kysyä esim. firman IT-tuesta tai vaikka kollegalta, joka on jo itse perehtynyt asiaan. Vertaistuen myötä saa usein käytännönläheisiä vinkkejä asioista, joihin kollega on itse törmännyt kyseisen työkalun opettelun aikana. Kynnys kokeiluihin kannattaa pitää matalana; ei haittaa jos tekee jotain väärin, yleensä sen voi perua, tai vaikka poistaa kokonaan. Ja kokeilla uudelleen!

amDigiNyt

Päätöspuheenvuorossa Sami Honkonen peräänkuulutti pieniä kokeiluja, joita jokainen voi tehdä itsenäisesti omassa työssään.

Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa täällä.

Tutkimustuloksia:
HAMKin Digiope-selvitys
OAMKin Digitalisaatio ja ammatillinen koulutus Suomessa -tutkimuskatsaus

 

Tulevaisuuden perustaidot

NohevaTAKK osallistui 28.4.2017 Tampereella järjestettyyn seminaariin Polkuja kohti uudenlaista työtä. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella tulevaisuuden työelämästä ja siitä, mihin suuntaan työn murros on menossa. NohevaTAKKin näkökulmasta haluttiin saada lisätietoa mm. siitä, mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää.

Keskeisinä asioina seminaarissa esiin nousivat muutosvalmius ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen taidot ovat jo nyt avaintekijöitä nopeasti muuttuvassa työelämässä ja tulevaisuudessa nämä teemat korostuvat entisestään. Esimerkiksi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa painotettiin mm. kehityksen nopeutta ja uusien teknologioiden ja digitalisaation vaikutusta työhön.

Valtioneuvoston tulevaisuuselonteko

TEMin strategiajohtaja Antti Joensuu nosti esiin työelämän metataidot eli 4 C:tä:

  • Critical thinking (kriittinen ajattelu)
  • Communication (viestintä)
  • Co-operation (yhteistyö)
  • Creativity (luovuus)
    • Lisäksi: Computers

Työelämän näkökulmasta 4 C:tä ovat perustaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä arvostetaan korkealle. Perinteiset perustaidot, erityisesti luku- ja kirjoitustaito sekä ICT-taidot, luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen työelämän muutostilanteissa. Tärkeää on myös pitää mieli avoimena muutoksille, panostaa yhdessä tekemiseen ja uskaltautua pois omalta mukavuusalueelta!

Antin esityksestä

Muutoksesta ja työn muutoksesta erityisesti – Antti Joensuu, Strategiajohtaja, TEM

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne löytyvät LSSAVIn sivuilta.