Perustaitojen tunnistamista & tukea

Syksyn aikana TAKKin Noheva-tiimin yhtenä painopisteenä on ollut sekä puutteelliset perustaidot huomioivien, että perustaitojen kehittymistä tukevien opetus- ja oppimateriaalien kehittäminen. Olemassa olevia opetusmateriaaleja on käyty läpi eri aloilla yhdessä ammattialan kouluttajien kanssa ja samalla tuotu esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvalle etenemiselle. Materiaalit ovat olleet ammatillisesta näkökulmasta erittäin toimivia, mutta esimerkiksi selkokielisyyttä ei aina ole ollut huomioitu. Lisäksi esimerkiksi matematiikan materiaalit keskittyvät usein kyseiselle alalle oleellisiin osa-alueisiin missä lähtökohtana on, että opiskelijoiden perustaidot ovat kunnossa.

Nohevan tiimi onkin nyt auttanut ammatillisia kouluttajia mm. muokkaamaan ja kehittämään materiaaleja selkokielisemmäksi, mistä hyötyvät niin maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kuin yleisemminkin ne, joilla on puutteita luku- ja kirjoitustaidoissa. Maahanmuuttajien kohdalla puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon tunnistaminen on koettu haastavaksi. Usein ongelmana on se, että kouluttajien on vaikea arvioida johtuvatko esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen haasteet huonosta suomen kielen taidosta vai puutteellisesta luku- ja kirjoitustaidosta. Osaamisen tunnistamisen ja kartoittamisen kehittäminen onkin tärkeää, jotta löydetään toimivat tavat saada mahdolliset tuen tarpeet selville heti opintojen alkuvaiheessa.

Myös matematiikan materiaaleja on muokattu perustaitonäkökulmasta, jotta heikommat perustaidot omaavat opiskelijat pääsisivät mahdollisimman hyvin eteenpäin omien taitojensa kehittämisessä. Materiaalien monipuolisuus edesauttaa yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamista opiskelijan omista tarpeista lähtien. Matematiikan taitotason selville saamiseksi on kokeiltu erilaisia lähtötasotestejä ja perustaitojen kehittämistä on työstetty yhdessä mm. yto-vastaavien kanssa.

Ammattialojen kouluttajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on todettu, että yksi parhaista keinoista päästä kiinni asioihin on ihan perinteinen keskustelu opiskelijoiden kanssa. Testit ja kartoitukset toimivat hyvin osalle opiskelijoista, mutta tärkeintä on luottamussuhteen syntyminen kouluttajan ja opiskelijan välille jolloin mahdollisista tuen tarpeista on helppo kysyä ja kertoa!

 

Mainokset

Mysteeripelin ensi-ilta

NohevaTAKK osallistui yhdessä sisarhankkeensa TahtiTAKKin kanssa Taidoilla työelämään – Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin HAMKissa elokuun lopulla. Hankkeet ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana kehittäneet yhdessä Mysteeripelin, minkä tavoitteena on tuoda esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Mysteeripeli Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 2

Pelimestari Jyrki ohjeistaa pelitiimiä Mysteerilaatikon äärellä. (Kuva: http://www.aeo.fi/lisaa-kuvia-taidoilla-tyoelamaan-tyollistymisen-mahdollisuudet-seminaarista-2018/)

Mysteeripelin ensi-ilta(päivä) jännitti pelimestareita ainakin yhtä paljon kuin osallistujia, joita olikin tupa täynnä. Tarjolla oli kolme erilaista kadonneen opiskelijan mysteeriä, joita osallistujat ratkoivat pienryhmissä. Pelin aikana osallistujat pyrkivät ratkaisemaan mysteerin, pohtimaan puutteellisten perustaitojen vaikutusta opintojen etenemiseen sekä löytämään tapoja, joilla tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Pelistä saatiin oikein hyvää palautetta; toiminnallinen työpaja innosti vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintoihin perustaitojen merkityksestä ja niiden kehittämisestä erilaisin menetelmin ja työkaluin.

Mysteeripeli Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 4

Pelilliset menetelmät sopivat hyvin työpajan toteutusmuodoksi – ja peliroolin haltuunotto on myös hauskaa! (Kuva: https://twitter.com/TahtiTAKK/status/1034773842256965632)

Jos kiinnostuit pelistä, laita jo valmiiksi kalenteriin Noheva ESR-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 15.11.2018 – ja tule mukaan ratkomaan kadonneiden opiskelijoiden mysteerejä!

 

Oppimisen haasteita ja tukea

TAKKissa on käytettävissä paljon erilaisia opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja ja -menetelmiä. Näitä myös kehitetään jatkuvasti sekä osana normaalia toimintaa, että esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Parhaillaan työn alla ovat mm. NohevaTAKKin erityisen tuen malli sekä kartoitukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

NohevaTAKK järjesti hiljattain TAKKin Rakentaminen-koulutusalalle Oppimisen haasteet -koulutuskokonaisuuden, minkä tavoitteena oli tutustua erilaisiin oppimisen haasteisiin. Näiden pohjalta keskusteltiin ja pohdittiin, miten kouluttaja voi tukea opiskelijoita, joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa nousikin esiin monia pieniä käytännön toimia, joilla kouluttaja voi tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Matematiikan osalta hyväksi todettiin mm. havaintovälineiden käyttö erityisesti tilavuuksien hahmottamisen tukena. Lukemisen ja kirjoittamisen osalta taas pohdittiin mm. sitä, kuinka tärkeää on oppia ammattialan sanasto kunnolla heti opintojen alussa, ja kuinka tässä voi hyödyntää sanaston lisäksi myös kuvia ja videoita. Nohevassa onkin jo tehty raksa-alalle visuaalista opetusmateriaalia videoita ja kuvia hyödyntäen.

Oppimisen haasteet kuva Riikka2

Koulutuksen myötä raksalaiset pääsivät myös ensimmäisten joukossa tsekkaamaan Nohevassa työn alla olevan erityisen tuen mallin luonnoksen. Malli on enää viimeistelyä vaille valmis, kouluttajien kommenttien perusteella tehdään vielä muutamia muokkauksia. Tästä lisää syksyllä!

 

 

Oppimisvalmiuskokeen hyötyjä

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämä Oppimisvalmiuskoe oli esittelyssä Nohevan seminaarissa lokakuussa 2017. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen osallistujan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu alkujaan ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii hyvin myös tilanteisiin, joissa henkilöltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu).

NohevaTAKK kiinnostui kokeilemaan koetta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa eli VALMAssa. Halusimme selvittää, onko kokeesta hyötyä opiskelijoille esimerkiksi ammatinvalintakysymyksissä tai valmistautumisessa tuleviin pääsykokeisiin.

Koe pidettiin kahdelle ryhmälle, missä kaikki opiskelijat olivat maahanmuuttajataustaisia. Käytännön järjestelyissä eniten aikaa vei osallistujien ohjeistaminen kokeen tekemistä varten. Ohjeistuksen kannalta oli erittäin hyvä, että kokeen alussa oli esimerkkitehtäviä mitkä voitiin käydä yhdessä läpi ryhmien kanssa. Itse koetilanne sujui hyvin, teknisiä ongelmia tms. ei tullut vastaan.

oppimiskoe1

Koetulokset saimme noin viikko kokeen jälkeen ja ne käytiin läpi ryhmissä, ensin yleisellä tasolla koko ryhmän kanssa ja sen jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen omasta tuloksestaan. Palautteiden perusteella opiskelijat pitivät koetta hyödyllisenä ja suosittelivat koetta myös uusille vastaaville ryhmille. Palautteissa korostui erityisesti kokeen tulosten vaikutus itsetuntoon ja uskoon omasta osaamisesta. Moni opiskelija tuulettelikin innoissaan esimerkiksi hyvistä pisteistä matematiikan osiossa. Onnistumisen kokemukset kannustavat eteenpäin ja eräskin opiskelija kertoi, että kokeeseen osallistumisen jälkeen hän ei enää pelkää tulevia ammatillisen koulutuksen pääsykokeita. Toisaalta ne opiskelijat, joiden pistemäärät jäivät alle keskitason, kertoivat että nyt he tietävät mitä asioita täytyy vielä erityisesti harjoitella.

Lopputulos kokeilusta oli positiivinen ja suosittelemmekin kokeen pitämistä VALMA-ryhmille, tai muillekin nivelvaiheissa oleville!

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Erilaiset oppijat – valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2017

Noheva-hankkeen puitteissa osallistuimme Erilaiset oppijat – valtakunnalliseen verkostotapaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen, saimme päivän aikana sekä teoriatietoa että käytännön sovelluksia oppimisvaikeuksiin liittyen.

Neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöstä kuvasi erilaisia oppimiskyvyn häiriöitä. Hän totesi, että työelämässä on tänä päivänä paljon tekijöitä, jotka tuottavat hankaluuksia oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille. Ammatillisen reformin myötä työssäoppimisen määrä lisääntyy entisestään ja perustaitojen merkitys sekä niiden mahdollinen puute korostuvat. Keskustelua käytiin siitä, miten työssä ehditään tai osataan havaita nämä vaikeudet tai miten niihin osataan tarttua. Todettiin, että oppilaitoksen rooli perustaitojen vahvistamisessa tulee entistä tärkeämmäksi. Kuntoutussäätiö tarjoaa erilaisia tukitoimia opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Uusimpia on Vanu-hanke.

Ohjaava opettaja Pasi Sarsama esitteli Taitotuunajat hankkeessa kehitettyä Oppimisen olohuonetta. Se tarjoaa aikuisväestölle ICT-, numero-, kirjoitus- ja lukutaidon kehittämisen tukea ja työkaluja. Toiminta on ollut yksilöohjausta, ryhmämuotoista toimintaa kehitetään myös koko ajan. Oppimisen Olohuone.

Matematiikka vaikeutena? Matemaattisten aineiden opettaja Pekka Peura tarkasteli matematiikan opetusta sekä keinoja sen toteuttamiseen yksilöllisesti. Hän toi esille Bloomin käsitteen Mastery Learning – edellinen aihe opitaan kunnolla ennen kuin siirrytään seuraavaan aiheeseen. Miten tämä voisi toteutua ammatillisessa koulutuksessa matematiikan perustaitojen opettamisessa? Yksi apuväline löytyy Bit.ly/eduhakkerit_sheetspohjat.

Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskuksesta Jukka Liimatainen esitteli erilaisia apuvälineitä, joita voi käyttää sellaisenaan tai liittää joko puhelimeen tai tietokoneeseen. Esimerkiksi älypuhelimiinn löytyy jo useita ilmaisia sovelluksia, sekä Ios että Android-puhelimiin.

Päivän anti oli monipuolinen ja päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, miten tärkeää on huomioida yksilöllisesti opiskelijat ja heidän mahdolliset tarpeensa perusvalmiuksien kehittämisessä, sillä oppimisvaikeuksien seurannaisvaikutukset voivat joskus olla isommat kuin itse oppimisvaikeuksien aiheuttama haitta. Näitä työkaluja me myös Noheva-hankkeessa kehitämme!

Riikka & Jyrki by TAKK