Eurooppalaista yhteistyötä

5by5 Erasmus+-hankeverkosto kokoontui viime viikolla TAKKiin, tavoitteena jakaa ja kehittää hyviä käytänteitä erityisesti digitalisaatioon ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin liittyen. NohevaTAKKin sekä TahtiTAKKin projektitiimit pääsivät myös osallistumaan keskusteluihin, ja näiden perustaitohankkeiden kannalta erityisen kiinnostavaa oli kuulla muiden Euroopan maiden kokemuksia perustaitojen kehittämisen osalta. Haasteet ja tavoitteet tuntuvat olevan kovin samanlaiset esim. Tanskassa ja Itävallassa kuin meillä täällä Suomessakin. Esimerkiksi huoli lukemiseen liittyvistä ongelmista nousi monesti esiin keskusteluissa. Opiskelijoiden perustaitojen täytyy olla kunnossa, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja tehokasta ja elinikäinen oppiminen mahdollista. Monissa maissa panostetaankin opiskelijoiden perustaitojen kehittämiseen mm. pienryhmä- ja yksilövalmennuksilla sekä hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

tuuliVR 2

5by5-hankeverkostossa oli edustajia mm. Itävallasta, Tanskasta ja Portugalista.

Keskustelimme myös paljon tulevaisuudessa tarvittavista taidoista, mitä ovat tulevaisuuden perustaidot ja mitä voimme oppilaitoksissa tehdä, jotta opiskelijamme ovat valmiita tulevaisuuden työelämään. Panostus kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta he voivat tukea myös opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä osana ammatillista koulutusta. Työvoiman liikkuminen esim. Euroopassa on jo tätä päivää, joten Euroopan laajuinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää niin oppilaitoksia, opiskelijoita, kuin työelämääkin!

tuuliVR

Pääsimme verkoston kanssa perehtymään myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin Tampereen Portaalissa. VR ja pelillistäminen tuovat paljon uusia mahdollisuuksia myös opetukseen, näihin teemoihin kannattaakin tutustua paremmin tulevaisuudessa!

Mainokset

NOHEVA-valmennus

NohevaTAKK:n hankkeessa on toteutettu alkuvuodesta 2018 matematiikan valmennusta opiskelijoille, jotka ovat kokeneet tarvetta vahvistaa matematiikan perustaitojaan. Taidot ovat usein ruostuneet käytön puutteesta tai aiempi oppiminen ei vain ole ollut kovin hyvällä tasolla ja se vaikeuttaa opiskelijan uuden oppimista.

Valmennuksessa on ollut toimivana työkaluna ViLLE-sivuston demo-version tehtävät. Opettajatunnukset ViLLEEN on tarkoitus hankkia mahdollisimman pian ViLLE-teamin pitämän koulutuksen kautta. Selkeät ja sopivasti vaikeutuvat tehtävät sekä vastausten tarkastus motivoivat opiskelijoita ja he kokevat sen mielekkäänä.

Valmennuksessa on ollut opiskelijoita useasta ikäluokasta ja eri koulutusaloilta ja melko monen kohdalla matematiikan tekninen osaaminen, esim. laskujärjestys on päässyt unohtumaan. Jotkin kokevat päässälaskun haastavaksi, koska nykyisin kun laskimet ovat kaikkien ulottuvilla vaikkapa puhelimen sovelluksena, ei tarvitse vaivata päätään, vaan yksikertaisetkin laskutoimitukset lasketaan sen avulla. NohevaTAKK:n valmennusmallissa lähtökartoituksen avulla selvitetään ensin mahdolliset haasteet matemaattisten taitojen eri osa-alueilla ja valmennuksen avulla pyritään poistamaan ko. ongelmat.

Opiskelijoilta saatu palaute on ollut ainoastaan positiivista ja ko. valmennuksille on selkeä tilaus.

Ohjausta digitaalisin keinoin

NohevaTAKK:n puitteissa on kuluneen syksyn -2017 aikana kuvattu rakennusalan harjoitushallissa video, jonka avulla voidaan uudet opiskelijat opastaan työhallin käytäntöihin. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa video on erinomainen apu, koska heidän suomen kielen taitonsa on usein vielä heikohko.

Ohjausvideon myötä syntyi idea turvallisuusvideoista, joissa rakennusalan kouluttaja opastaa ja näyttää eri työkoneiden oikeanlaisen ja turvallisen käytön, esitellen koneen tai laitteen käyttötarkoituksen, soveltuvat materiaalit ja ainevahvuudet ja turvavälineet. Videot siirretään YouTube-kanavalle editoinnin jälkeen ja osoitteesta tehdään QR-koodi, joka löytyy ko. laitteen tai koneen läheisyydestä ja video on näin helposti opiskelijan saatavilla ja katsottavissa esim. älypuhelimellaan. Videot katsotaan jokaisen opiskelijan kanssa jo perehdytyksessä ja sen jälkeen kouluttajat valvovat, että opiskelijat katsovat videot uudelleen, ennen koneen tai laitteen käyttöä. Turvallisuusvideot tehdään ainakin pöytäsirkkelistä, jiirisahasta, vannesahasta, ketju- ja moottorisahasta, pistosahasta jne., kaikista rakennusalalla käytettävistä koneista ja laitteista. Videoiden suunnittelu on jo käynnissä ja kuvaaminen pyritään aloittamaan alkukeväästä -2018.

Ohjaustilanteet

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Oppimisen haasteiden kartoitusta

TAKKissa käytössä olevan NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin rinnalle on hankkeen puitteissa kehitetty kevyempi kartoitus mahdollisten oppimisen haasteiden selvittämiseksi, Oppimisvaikeuksien tunnistuslista. Tavoitteena oli luoda työkalu, jolla pystytään nopeasti heti opintojen alussa tunnistamaan ne opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit tai jotka kokevat tarvitsevansa lisätukea ja ohjausta.

WP_20170615_10_32_28_Pro

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan kysymykset on alun perin kehittänyt Kuntoutussäätiö. NohevaTAKKissa hyödynnettiin tunnistuslistan hyväksi todettuja kysymyksiä, mutta käytännön kokeilujen perusteella huomasimme, että pelkkä tunnistuslista ei anna meille riittävästi tietoa. Lisäsimme tunnistuslistaan tuen tarpeita kartoittavia kysymyksiä ja tämä jatkokehitetty versio toimiikin meillä paremmin. Saimme heti yhteydenottopyyntöjä opiskelijoilta, jotka halusivat tulla joko henkilökohtaiseen keskusteluun tai ilmoittautua suoraan esim. matematiikan perusteiden kertaukseen.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistasta tehdään seuraavaksi myös sähköinen versio, tämä kehitystyö jatkuu syksyllä 2017!