Oppimisen haasteiden kartoitusta

TAKKissa käytössä olevan NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin rinnalle on hankkeen puitteissa kehitetty kevyempi kartoitus mahdollisten oppimisen haasteiden selvittämiseksi, Oppimisvaikeuksien tunnistuslista. Tavoitteena oli luoda työkalu, jolla pystytään nopeasti heti opintojen alussa tunnistamaan ne opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit tai jotka kokevat tarvitsevansa lisätukea ja ohjausta.

WP_20170615_10_32_28_Pro

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan kysymykset on alun perin kehittänyt Kuntoutussäätiö. NohevaTAKKissa hyödynnettiin tunnistuslistan hyväksi todettuja kysymyksiä, mutta käytännön kokeilujen perusteella huomasimme, että pelkkä tunnistuslista ei anna meille riittävästi tietoa. Lisäsimme tunnistuslistaan tuen tarpeita kartoittavia kysymyksiä ja tämä jatkokehitetty versio toimiikin meillä paremmin. Saimme heti yhteydenottopyyntöjä opiskelijoilta, jotka halusivat tulla joko henkilökohtaiseen keskusteluun tai ilmoittautua suoraan esim. matematiikan perusteiden kertaukseen.

Oppimisvaikeuksien tunnistuslistasta tehdään seuraavaksi myös sähköinen versio, tämä kehitystyö jatkuu syksyllä 2017!

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Kiitotesti

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Kiitodigi.jpg

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.

Opiskeluvalmiustestien kehittäminen käynnistynyt

NohevaTAKK on käynnistynyt myös opiskeluvalmiuksien testaamisen osalta. Luki- ja matematiikkatestit on tehty kahdelle rakennusalalla aloittaneelle ryhmälle. Perustaitoja on kartoitettu NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin keinoin ja kokemusten perusteella lähdemme kehittämään uutta lähtötason kartoitusta ja alan osaamisvaatimuksia kartoittavia tehtäviä. Tavoitteena on luoda NMI-lukiseulaa kevyempi malli, jolla saadaan nopeasti selville opiskelijoiden mahdolliset oppimisen haasteet. Tulosten perusteella tunnistamme opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit.

Opiskelijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen tuloksena on noussut esiin ideoita, joita lähdemme hankkeen puitteissa kehittämään. Esimerkiksi rakennusalalla käytettyjen työkalujen opiskeluun ja työtehtävien ohjeistukseen on kaivattu uusia opiskelua helpottavia keinoja.

Yhteistyö Puhti-hankkeen kanssa on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Alkukartoituksen perusteella on ohjattu yksilöllisiin Puhti-valmennuksiin opiskelijoita, joilla on ollut haasteita mm. ammattisanaston oppimisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä. Puhti-valmennuksista voi lukea lisää PuhtiTAKKin blogista.

WP_20170210_10_33_34_Pro

Rakennusalan opiskelijat keskittyvät testin tekemiseen.

NohevaTAKK käynnistyi!

Noheva on Kiipulan koordinoima ESR-hanke (1.10.2016 – 31.12.2018), missä TAKK toimii osatoteuttajana. Muita hankekumppaneita ovat Omnia, VAAO, Hyria, Sataedu ja Keuda. Noheva on osa opetus- ja kulttuuriministeriön TAITO-ohjelmaa.

Noheva-hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle, jonka mukaan Suomessa on n. 600 000 puutteelliset luku-, numero- ja tietotekniikkataidot omaavaa aikuista. Heikot perustaidot ovat esteenä sujuvalle ammatilliselle opiskelulle ja täysipainoiselle työelämään osallistumiselle.

Nohevan tavoitteena on kartoittaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti aikuisten luki- ja matematiikkatestejä/kartoituksia sekä kehittää perustaitoja tukevia oppimateriaaleja ja ohjausmalleja. Ohjauksen ja tukimateriaalien avulla aikuisten ammatillisten opintojen läpäisy paranee ja elinikäinen oppiminen mahdollistuu. Hankkeen aikana järjestetään myös koulutusta ohjaus- ja opetustehtävissä toimiville.

TAKKin osahankkeen tavoitteet:

  • Kehittää kohderyhmän luku- ja numerotaitoihin liittyvien ongelmien tunnistamiseen toimivia menetelmä (erityisesti hakeutumisvaiheen näkökulma)
  • Yhteistyössä työelämän kanssa kehittää työelämälähtöisiä ohjausvälineitä ja materiaaleja numero- ja lukutaidon oppimiseen
  • Digitaalisen oppimateriaalin luominen luku- ja numerotaidon oppimiseen
  • Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ohjauksen ja opetuksen kehittäminen aikuiskoulutuksessa

TAKKin osahankkeen kohderyhmiä ovat TAKKin hakijat sekä opiskelijat, joilla on puutteita perustaidoissa. Tarkennettuna kohderyhmänä rakennusalan opiskelijat sekä maahanmuuttajat, joilla puutteelliset luku-, numero- ja TVT-taidot.

Koko hankkeen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/nohevaesr/

Tervetuloa seuraamaan!kuvakaikkikumppanitlogot