Perustaitojen tunnistamista & tukea

Syksyn aikana TAKKin Noheva-tiimin yhtenä painopisteenä on ollut sekä puutteelliset perustaidot huomioivien, että perustaitojen kehittymistä tukevien opetus- ja oppimateriaalien kehittäminen. Olemassa olevia opetusmateriaaleja on käyty läpi eri aloilla yhdessä ammattialan kouluttajien kanssa ja samalla tuotu esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvalle etenemiselle. Materiaalit ovat olleet ammatillisesta näkökulmasta erittäin toimivia, mutta esimerkiksi selkokielisyyttä ei aina ole ollut huomioitu. Lisäksi esimerkiksi matematiikan materiaalit keskittyvät usein kyseiselle alalle oleellisiin osa-alueisiin missä lähtökohtana on, että opiskelijoiden perustaidot ovat kunnossa.

Nohevan tiimi onkin nyt auttanut ammatillisia kouluttajia mm. muokkaamaan ja kehittämään materiaaleja selkokielisemmäksi, mistä hyötyvät niin maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kuin yleisemminkin ne, joilla on puutteita luku- ja kirjoitustaidoissa. Maahanmuuttajien kohdalla puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon tunnistaminen on koettu haastavaksi. Usein ongelmana on se, että kouluttajien on vaikea arvioida johtuvatko esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen haasteet huonosta suomen kielen taidosta vai puutteellisesta luku- ja kirjoitustaidosta. Osaamisen tunnistamisen ja kartoittamisen kehittäminen onkin tärkeää, jotta löydetään toimivat tavat saada mahdolliset tuen tarpeet selville heti opintojen alkuvaiheessa.

Myös matematiikan materiaaleja on muokattu perustaitonäkökulmasta, jotta heikommat perustaidot omaavat opiskelijat pääsisivät mahdollisimman hyvin eteenpäin omien taitojensa kehittämisessä. Materiaalien monipuolisuus edesauttaa yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamista opiskelijan omista tarpeista lähtien. Matematiikan taitotason selville saamiseksi on kokeiltu erilaisia lähtötasotestejä ja perustaitojen kehittämistä on työstetty yhdessä mm. yto-vastaavien kanssa.

Ammattialojen kouluttajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on todettu, että yksi parhaista keinoista päästä kiinni asioihin on ihan perinteinen keskustelu opiskelijoiden kanssa. Testit ja kartoitukset toimivat hyvin osalle opiskelijoista, mutta tärkeintä on luottamussuhteen syntyminen kouluttajan ja opiskelijan välille jolloin mahdollisista tuen tarpeista on helppo kysyä ja kertoa!

 

Mainokset

Oppimisen haasteita ja tukea

TAKKissa on käytettävissä paljon erilaisia opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja ja -menetelmiä. Näitä myös kehitetään jatkuvasti sekä osana normaalia toimintaa, että esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Parhaillaan työn alla ovat mm. NohevaTAKKin erityisen tuen malli sekä kartoitukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

NohevaTAKK järjesti hiljattain TAKKin Rakentaminen-koulutusalalle Oppimisen haasteet -koulutuskokonaisuuden, minkä tavoitteena oli tutustua erilaisiin oppimisen haasteisiin. Näiden pohjalta keskusteltiin ja pohdittiin, miten kouluttaja voi tukea opiskelijoita, joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa nousikin esiin monia pieniä käytännön toimia, joilla kouluttaja voi tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Matematiikan osalta hyväksi todettiin mm. havaintovälineiden käyttö erityisesti tilavuuksien hahmottamisen tukena. Lukemisen ja kirjoittamisen osalta taas pohdittiin mm. sitä, kuinka tärkeää on oppia ammattialan sanasto kunnolla heti opintojen alussa, ja kuinka tässä voi hyödyntää sanaston lisäksi myös kuvia ja videoita. Nohevassa onkin jo tehty raksa-alalle visuaalista opetusmateriaalia videoita ja kuvia hyödyntäen.

Oppimisen haasteet kuva Riikka2

Koulutuksen myötä raksalaiset pääsivät myös ensimmäisten joukossa tsekkaamaan Nohevassa työn alla olevan erityisen tuen mallin luonnoksen. Malli on enää viimeistelyä vaille valmis, kouluttajien kommenttien perusteella tehdään vielä muutamia muokkauksia. Tästä lisää syksyllä!

 

 

NOHEVA-valmennus

NohevaTAKK:n hankkeessa on toteutettu alkuvuodesta 2018 matematiikan valmennusta opiskelijoille, jotka ovat kokeneet tarvetta vahvistaa matematiikan perustaitojaan. Taidot ovat usein ruostuneet käytön puutteesta tai aiempi oppiminen ei vain ole ollut kovin hyvällä tasolla ja se vaikeuttaa opiskelijan uuden oppimista.

Valmennuksessa on ollut toimivana työkaluna ViLLE-sivuston demo-version tehtävät. Opettajatunnukset ViLLEEN on tarkoitus hankkia mahdollisimman pian ViLLE-teamin pitämän koulutuksen kautta. Selkeät ja sopivasti vaikeutuvat tehtävät sekä vastausten tarkastus motivoivat opiskelijoita ja he kokevat sen mielekkäänä.

Valmennuksessa on ollut opiskelijoita useasta ikäluokasta ja eri koulutusaloilta ja melko monen kohdalla matematiikan tekninen osaaminen, esim. laskujärjestys on päässyt unohtumaan. Jotkin kokevat päässälaskun haastavaksi, koska nykyisin kun laskimet ovat kaikkien ulottuvilla vaikkapa puhelimen sovelluksena, ei tarvitse vaivata päätään, vaan yksikertaisetkin laskutoimitukset lasketaan sen avulla. NohevaTAKK:n valmennusmallissa lähtökartoituksen avulla selvitetään ensin mahdolliset haasteet matemaattisten taitojen eri osa-alueilla ja valmennuksen avulla pyritään poistamaan ko. ongelmat.

Opiskelijoilta saatu palaute on ollut ainoastaan positiivista ja ko. valmennuksille on selkeä tilaus.

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Opiskeluvalmiustestien kehittäminen käynnistynyt

NohevaTAKK on käynnistynyt myös opiskeluvalmiuksien testaamisen osalta. Luki- ja matematiikkatestit on tehty kahdelle rakennusalalla aloittaneelle ryhmälle. Perustaitoja on kartoitettu NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin keinoin ja kokemusten perusteella lähdemme kehittämään uutta lähtötason kartoitusta ja alan osaamisvaatimuksia kartoittavia tehtäviä. Tavoitteena on luoda NMI-lukiseulaa kevyempi malli, jolla saadaan nopeasti selville opiskelijoiden mahdolliset oppimisen haasteet. Tulosten perusteella tunnistamme opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit.

Opiskelijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen tuloksena on noussut esiin ideoita, joita lähdemme hankkeen puitteissa kehittämään. Esimerkiksi rakennusalalla käytettyjen työkalujen opiskeluun ja työtehtävien ohjeistukseen on kaivattu uusia opiskelua helpottavia keinoja.

Yhteistyö Puhti-hankkeen kanssa on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Alkukartoituksen perusteella on ohjattu yksilöllisiin Puhti-valmennuksiin opiskelijoita, joilla on ollut haasteita mm. ammattisanaston oppimisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä. Puhti-valmennuksista voi lukea lisää PuhtiTAKKin blogista.

WP_20170210_10_33_34_Pro

Rakennusalan opiskelijat keskittyvät testin tekemiseen.