Mysteeripelin ensi-ilta

NohevaTAKK osallistui yhdessä sisarhankkeensa TahtiTAKKin kanssa Taidoilla työelämään – Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin HAMKissa elokuun lopulla. Hankkeet ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana kehittäneet yhdessä Mysteeripelin, minkä tavoitteena on tuoda esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Pelimestari Jyrki ohjeistaa pelitiimiä Mysteerilaatikon äärellä. (Kuva: http://www.aeo.fi/lisaa-kuvia-taidoilla-tyoelamaan-tyollistymisen-mahdollisuudet-seminaarista-2018/)

Mysteeripelin ensi-ilta(päivä) jännitti pelimestareita ainakin yhtä paljon kuin osallistujia, joita olikin tupa täynnä. Tarjolla oli kolme erilaista kadonneen opiskelijan mysteeriä, joita osallistujat ratkoivat pienryhmissä. Pelin aikana osallistujat pyrkivät ratkaisemaan mysteerin, pohtimaan puutteellisten perustaitojen vaikutusta opintojen etenemiseen sekä löytämään tapoja, joilla tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Pelistä saatiin oikein hyvää palautetta; toiminnallinen työpaja innosti vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintoihin perustaitojen merkityksestä ja niiden kehittämisestä erilaisin menetelmin ja työkaluin.

Pelilliset menetelmät sopivat hyvin työpajan toteutusmuodoksi – ja peliroolin haltuunotto on myös hauskaa! (Kuva: https://twitter.com/TahtiTAKK/status/1034773842256965632)

Jos kiinnostuit pelistä, laita jo valmiiksi kalenteriin Noheva ESR-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 15.11.2018 – ja tule mukaan ratkomaan kadonneiden opiskelijoiden mysteerejä!

 

TVT-perustaitoja Digipajoissa

NohevaTAKK on osallistunut hankkeen aikana TAKKin henkilökunnalle tarkoitettujen Digipajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Digipajojen tavoitteena on kehittää henkilöstön tvt-osaamista niin, että he voivat paremmin tukea heikot tvt-taidot omaavia opiskelijoita kehittämään omia taitojaan. Digipajojen tavoitteena on myös madaltaa kouluttajien kynnystä kokeilla itse monipuolisesti erilaisia opetusta ja ohjausta tukevia digitaalisia mahdollisuuksia.

Pajoissa osallistujat pääsevät siis itse kokeilemaan kulloinkin esillä olevia digitaalisia ohjaus- ja opetusvälineitä, sovelluksia sekä keinoja, joilla tuottaa digitaalista oppimateriaalia. Pajoja on toteutettu eri hankkeiden yhteistyönä, mikä osaltaan edistää myös hankkeiden tulosten levittämistä sekä mahdollistaa vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamista. NohevaTAKKin vastuulla ovat olleet mm. videoiden tekeminen ja hyödyntäminen opiskelussa/opetuksessa sekä QR-koodien hyödyntäminen esimerkiksi työsalityöskentelyn tukena.

Digipajojen aloituksessa pyritään keventämään tunnelmaa ja innostamaan osallistujia aktiivisesti kokeilemaan, keskustelemaan ja jakamaan omia kokemuksiaan

Digipaja-ideaa kehitetään nyt eteenpäin ja lokakuussa käynnistyy ensimmäinen opiskelijoille suunnattu Digipaja. Opiskelijoiden Digipajojen teema on perustaidot ja niissä keskitytään Office 365:n mahdollisuuksiin. Pilvipalveluiden käyttö on tänä päivänä jo osa perus-tvt-taitoja ja O365 on yksi TAKKin oppimisympäristöistä.

 

 

Oppimisen haasteita ja tukea

TAKKissa on käytettävissä paljon erilaisia opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja ja -menetelmiä. Näitä myös kehitetään jatkuvasti sekä osana normaalia toimintaa, että esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Parhaillaan työn alla ovat mm. NohevaTAKKin erityisen tuen malli sekä kartoitukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

NohevaTAKK järjesti hiljattain TAKKin Rakentaminen-koulutusalalle Oppimisen haasteet -koulutuskokonaisuuden, minkä tavoitteena oli tutustua erilaisiin oppimisen haasteisiin. Näiden pohjalta keskusteltiin ja pohdittiin, miten kouluttaja voi tukea opiskelijoita, joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa nousikin esiin monia pieniä käytännön toimia, joilla kouluttaja voi tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Matematiikan osalta hyväksi todettiin mm. havaintovälineiden käyttö erityisesti tilavuuksien hahmottamisen tukena. Lukemisen ja kirjoittamisen osalta taas pohdittiin mm. sitä, kuinka tärkeää on oppia ammattialan sanasto kunnolla heti opintojen alussa, ja kuinka tässä voi hyödyntää sanaston lisäksi myös kuvia ja videoita. Nohevassa onkin jo tehty raksa-alalle visuaalista opetusmateriaalia videoita ja kuvia hyödyntäen.

Koulutuksen myötä raksalaiset pääsivät myös ensimmäisten joukossa tsekkaamaan Nohevassa työn alla olevan erityisen tuen mallin luonnoksen. Malli on enää viimeistelyä vaille valmis, kouluttajien kommenttien perusteella tehdään vielä muutamia muokkauksia. Tästä lisää syksyllä!

 

 

Oppimisvalmiuskokeen hyötyjä

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämä Oppimisvalmiuskoe oli esittelyssä Nohevan seminaarissa lokakuussa 2017. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen osallistujan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu alkujaan ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii hyvin myös tilanteisiin, joissa henkilöltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu).

NohevaTAKK kiinnostui kokeilemaan koetta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa eli VALMAssa. Halusimme selvittää, onko kokeesta hyötyä opiskelijoille esimerkiksi ammatinvalintakysymyksissä tai valmistautumisessa tuleviin pääsykokeisiin.

Koe pidettiin kahdelle ryhmälle, missä kaikki opiskelijat olivat maahanmuuttajataustaisia. Käytännön järjestelyissä eniten aikaa vei osallistujien ohjeistaminen kokeen tekemistä varten. Ohjeistuksen kannalta oli erittäin hyvä, että kokeen alussa oli esimerkkitehtäviä mitkä voitiin käydä yhdessä läpi ryhmien kanssa. Itse koetilanne sujui hyvin, teknisiä ongelmia tms. ei tullut vastaan.

Koetulokset saimme noin viikko kokeen jälkeen ja ne käytiin läpi ryhmissä, ensin yleisellä tasolla koko ryhmän kanssa ja sen jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen omasta tuloksestaan. Palautteiden perusteella opiskelijat pitivät koetta hyödyllisenä ja suosittelivat koetta myös uusille vastaaville ryhmille. Palautteissa korostui erityisesti kokeen tulosten vaikutus itsetuntoon ja uskoon omasta osaamisesta. Moni opiskelija tuulettelikin innoissaan esimerkiksi hyvistä pisteistä matematiikan osiossa. Onnistumisen kokemukset kannustavat eteenpäin ja eräskin opiskelija kertoi, että kokeeseen osallistumisen jälkeen hän ei enää pelkää tulevia ammatillisen koulutuksen pääsykokeita. Toisaalta ne opiskelijat, joiden pistemäärät jäivät alle keskitason, kertoivat että nyt he tietävät mitä asioita täytyy vielä erityisesti harjoitella.

Lopputulos kokeilusta oli positiivinen ja suosittelemmekin kokeen pitämistä VALMA-ryhmille, tai muillekin nivelvaiheissa oleville!

Ohjausta digitaalisin keinoin

NohevaTAKK:n puitteissa on kuluneen syksyn -2017 aikana kuvattu rakennusalan harjoitushallissa video, jonka avulla voidaan uudet opiskelijat opastaan työhallin käytäntöihin. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa video on erinomainen apu, koska heidän suomen kielen taitonsa on usein vielä heikohko.

Ohjausvideon myötä syntyi idea turvallisuusvideoista, joissa rakennusalan kouluttaja opastaa ja näyttää eri työkoneiden oikeanlaisen ja turvallisen käytön, esitellen koneen tai laitteen käyttötarkoituksen, soveltuvat materiaalit ja ainevahvuudet ja turvavälineet. Videot siirretään YouTube-kanavalle editoinnin jälkeen ja osoitteesta tehdään QR-koodi, joka löytyy ko. laitteen tai koneen läheisyydestä ja video on näin helposti opiskelijan saatavilla ja katsottavissa esim. älypuhelimellaan. Videot katsotaan jokaisen opiskelijan kanssa jo perehdytyksessä ja sen jälkeen kouluttajat valvovat, että opiskelijat katsovat videot uudelleen, ennen koneen tai laitteen käyttöä. Turvallisuusvideot tehdään ainakin pöytäsirkkelistä, jiirisahasta, vannesahasta, ketju- ja moottorisahasta, pistosahasta jne., kaikista rakennusalalla käytettävistä koneista ja laitteista. Videoiden suunnittelu on jo käynnissä ja kuvaaminen pyritään aloittamaan alkukeväästä -2018.

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Kuinka tukea neuropsykiatristen opiskelijoiden oppimista?

YTHS järjesti toukokuussa koulutuksen ”Miten voin tukea”, johon NohevaTAKKin projektitiimistä osallistui opintopsykologi Riikka Lamminen. Koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa siitä, miten neuropsykiatrisia oireita omaavia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa hakeutumisvaiheesta aina valmistumiseen asti.

Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat opiskelijoille usein vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, vuorovaikutustilanteissa toimimisessa, tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, stressinsäätelyssä sekä muistitoiminnoissa ja tuovat näin haasteita moniin arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi liitännäisoireina voi ilmetä psykiatrisia vaikeuksia sekä oppimisvaikeuksia.

Oppilaitoksessa on mahdollista tehdä hyvinkin monenlaisia järjestelyjä em.  hankaluuksien vähentämiseksi ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Tärkeää on järjestää opetustilanne oppimista tukevaksi ja opetusmateriaalien ja annettujen ohjeiden selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän strukturoidut ohjeet ja opetustilanteet auttavat opiskelijaa, sillä neuropsykiatrisiin oireisiin liittyy usein ajan ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. Erilaiset ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppimista ja materiaalien tulisi olla tarvittaessa myös etukäteen saatavilla.  Tärkeää on muistaa myös tauottaa opetusta tarpeen mukaan.

Jokaiselle opiskelijalle on mahdollista rakentaa juuri hänen oppimistaan parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja –menetelmät. Erilaiset oppijat on tärkeä huomioida niin hakeutumisvaiheen kehittämistyössä kuin esim. opetusmateriaalien suunnittelussa. Vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten yhdessä opiskelijan kanssa!

Opiskeluvalmiustestien kehittäminen käynnistynyt

NohevaTAKK on käynnistynyt myös opiskeluvalmiuksien testaamisen osalta. Luki- ja matematiikkatestit on tehty kahdelle rakennusalalla aloittaneelle ryhmälle. Perustaitoja on kartoitettu NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin keinoin ja kokemusten perusteella lähdemme kehittämään uutta lähtötason kartoitusta ja alan osaamisvaatimuksia kartoittavia tehtäviä. Tavoitteena on luoda NMI-lukiseulaa kevyempi malli, jolla saadaan nopeasti selville opiskelijoiden mahdolliset oppimisen haasteet. Tulosten perusteella tunnistamme opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit.

Opiskelijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen tuloksena on noussut esiin ideoita, joita lähdemme hankkeen puitteissa kehittämään. Esimerkiksi rakennusalalla käytettyjen työkalujen opiskeluun ja työtehtävien ohjeistukseen on kaivattu uusia opiskelua helpottavia keinoja.

Yhteistyö Puhti-hankkeen kanssa on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Alkukartoituksen perusteella on ohjattu yksilöllisiin Puhti-valmennuksiin opiskelijoita, joilla on ollut haasteita mm. ammattisanaston oppimisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä. Puhti-valmennuksista voi lukea lisää PuhtiTAKKin blogista.

Rakennusalan opiskelijat keskittyvät testin tekemiseen.