Perustaitojen tunnistamista & tukea

Syksyn aikana TAKKin Noheva-tiimin yhtenä painopisteenä on ollut sekä puutteelliset perustaidot huomioivien, että perustaitojen kehittymistä tukevien opetus- ja oppimateriaalien kehittäminen. Olemassa olevia opetusmateriaaleja on käyty läpi eri aloilla yhdessä ammattialan kouluttajien kanssa ja samalla tuotu esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvalle etenemiselle. Materiaalit ovat olleet ammatillisesta näkökulmasta erittäin toimivia, mutta esimerkiksi selkokielisyyttä ei aina ole ollut huomioitu. Lisäksi esimerkiksi matematiikan materiaalit keskittyvät usein kyseiselle alalle oleellisiin osa-alueisiin missä lähtökohtana on, että opiskelijoiden perustaidot ovat kunnossa.

Nohevan tiimi onkin nyt auttanut ammatillisia kouluttajia mm. muokkaamaan ja kehittämään materiaaleja selkokielisemmäksi, mistä hyötyvät niin maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kuin yleisemminkin ne, joilla on puutteita luku- ja kirjoitustaidoissa. Maahanmuuttajien kohdalla puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon tunnistaminen on koettu haastavaksi. Usein ongelmana on se, että kouluttajien on vaikea arvioida johtuvatko esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen haasteet huonosta suomen kielen taidosta vai puutteellisesta luku- ja kirjoitustaidosta. Osaamisen tunnistamisen ja kartoittamisen kehittäminen onkin tärkeää, jotta löydetään toimivat tavat saada mahdolliset tuen tarpeet selville heti opintojen alkuvaiheessa.

Myös matematiikan materiaaleja on muokattu perustaitonäkökulmasta, jotta heikommat perustaidot omaavat opiskelijat pääsisivät mahdollisimman hyvin eteenpäin omien taitojensa kehittämisessä. Materiaalien monipuolisuus edesauttaa yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamista opiskelijan omista tarpeista lähtien. Matematiikan taitotason selville saamiseksi on kokeiltu erilaisia lähtötasotestejä ja perustaitojen kehittämistä on työstetty yhdessä mm. yto-vastaavien kanssa.

Ammattialojen kouluttajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on todettu, että yksi parhaista keinoista päästä kiinni asioihin on ihan perinteinen keskustelu opiskelijoiden kanssa. Testit ja kartoitukset toimivat hyvin osalle opiskelijoista, mutta tärkeintä on luottamussuhteen syntyminen kouluttajan ja opiskelijan välille jolloin mahdollisista tuen tarpeista on helppo kysyä ja kertoa!

 

NOHEVA-valmennus

NohevaTAKK:n hankkeessa on toteutettu alkuvuodesta 2018 matematiikan valmennusta opiskelijoille, jotka ovat kokeneet tarvetta vahvistaa matematiikan perustaitojaan. Taidot ovat usein ruostuneet käytön puutteesta tai aiempi oppiminen ei vain ole ollut kovin hyvällä tasolla ja se vaikeuttaa opiskelijan uuden oppimista.

Valmennuksessa on ollut toimivana työkaluna ViLLE-sivuston demo-version tehtävät. Opettajatunnukset ViLLEEN on tarkoitus hankkia mahdollisimman pian ViLLE-teamin pitämän koulutuksen kautta. Selkeät ja sopivasti vaikeutuvat tehtävät sekä vastausten tarkastus motivoivat opiskelijoita ja he kokevat sen mielekkäänä.

Valmennuksessa on ollut opiskelijoita useasta ikäluokasta ja eri koulutusaloilta ja melko monen kohdalla matematiikan tekninen osaaminen, esim. laskujärjestys on päässyt unohtumaan. Jotkin kokevat päässälaskun haastavaksi, koska nykyisin kun laskimet ovat kaikkien ulottuvilla vaikkapa puhelimen sovelluksena, ei tarvitse vaivata päätään, vaan yksikertaisetkin laskutoimitukset lasketaan sen avulla. NohevaTAKK:n valmennusmallissa lähtökartoituksen avulla selvitetään ensin mahdolliset haasteet matemaattisten taitojen eri osa-alueilla ja valmennuksen avulla pyritään poistamaan ko. ongelmat.

Opiskelijoilta saatu palaute on ollut ainoastaan positiivista ja ko. valmennuksille on selkeä tilaus.

Kuinka tukea neuropsykiatristen opiskelijoiden oppimista?

YTHS järjesti toukokuussa koulutuksen ”Miten voin tukea”, johon NohevaTAKKin projektitiimistä osallistui opintopsykologi Riikka Lamminen. Koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa siitä, miten neuropsykiatrisia oireita omaavia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa hakeutumisvaiheesta aina valmistumiseen asti.

Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat opiskelijoille usein vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, vuorovaikutustilanteissa toimimisessa, tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, stressinsäätelyssä sekä muistitoiminnoissa ja tuovat näin haasteita moniin arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi liitännäisoireina voi ilmetä psykiatrisia vaikeuksia sekä oppimisvaikeuksia.

Oppilaitoksessa on mahdollista tehdä hyvinkin monenlaisia järjestelyjä em.  hankaluuksien vähentämiseksi ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Tärkeää on järjestää opetustilanne oppimista tukevaksi ja opetusmateriaalien ja annettujen ohjeiden selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän strukturoidut ohjeet ja opetustilanteet auttavat opiskelijaa, sillä neuropsykiatrisiin oireisiin liittyy usein ajan ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. Erilaiset ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppimista ja materiaalien tulisi olla tarvittaessa myös etukäteen saatavilla.  Tärkeää on muistaa myös tauottaa opetusta tarpeen mukaan.

Jokaiselle opiskelijalle on mahdollista rakentaa juuri hänen oppimistaan parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja –menetelmät. Erilaiset oppijat on tärkeä huomioida niin hakeutumisvaiheen kehittämistyössä kuin esim. opetusmateriaalien suunnittelussa. Vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten yhdessä opiskelijan kanssa!