TVT-perustaitoja Digipajoissa

NohevaTAKK on osallistunut hankkeen aikana TAKKin henkilökunnalle tarkoitettujen Digipajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Digipajojen tavoitteena on kehittää henkilöstön tvt-osaamista niin, että he voivat paremmin tukea heikot tvt-taidot omaavia opiskelijoita kehittämään omia taitojaan. Digipajojen tavoitteena on myös madaltaa kouluttajien kynnystä kokeilla itse monipuolisesti erilaisia opetusta ja ohjausta tukevia digitaalisia mahdollisuuksia.

Pajoissa osallistujat pääsevät siis itse kokeilemaan kulloinkin esillä olevia digitaalisia ohjaus- ja opetusvälineitä, sovelluksia sekä keinoja, joilla tuottaa digitaalista oppimateriaalia. Pajoja on toteutettu eri hankkeiden yhteistyönä, mikä osaltaan edistää myös hankkeiden tulosten levittämistä sekä mahdollistaa vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamista. NohevaTAKKin vastuulla ovat olleet mm. videoiden tekeminen ja hyödyntäminen opiskelussa/opetuksessa sekä QR-koodien hyödyntäminen esimerkiksi työsalityöskentelyn tukena.

digipaja

Digipajojen aloituksessa pyritään keventämään tunnelmaa ja innostamaan osallistujia aktiivisesti kokeilemaan, keskustelemaan ja jakamaan omia kokemuksiaan

Digipaja-ideaa kehitetään nyt eteenpäin ja lokakuussa käynnistyy ensimmäinen opiskelijoille suunnattu Digipaja. Opiskelijoiden Digipajojen teema on perustaidot ja niissä keskitytään Office 365:n mahdollisuuksiin. Pilvipalveluiden käyttö on tänä päivänä jo osa perus-tvt-taitoja ja O365 on yksi TAKKin oppimisympäristöistä.

Opiskelijoiden O365 digipajat esite

 

 

Mainokset

Oppimisen haasteita ja tukea

TAKKissa on käytettävissä paljon erilaisia opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja ja -menetelmiä. Näitä myös kehitetään jatkuvasti sekä osana normaalia toimintaa, että esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla. Parhaillaan työn alla ovat mm. NohevaTAKKin erityisen tuen malli sekä kartoitukset opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

NohevaTAKK järjesti hiljattain TAKKin Rakentaminen-koulutusalalle Oppimisen haasteet -koulutuskokonaisuuden, minkä tavoitteena oli tutustua erilaisiin oppimisen haasteisiin. Näiden pohjalta keskusteltiin ja pohdittiin, miten kouluttaja voi tukea opiskelijoita, joilla on puutteita perustaidoissa ja/tai erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa nousikin esiin monia pieniä käytännön toimia, joilla kouluttaja voi tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Matematiikan osalta hyväksi todettiin mm. havaintovälineiden käyttö erityisesti tilavuuksien hahmottamisen tukena. Lukemisen ja kirjoittamisen osalta taas pohdittiin mm. sitä, kuinka tärkeää on oppia ammattialan sanasto kunnolla heti opintojen alussa, ja kuinka tässä voi hyödyntää sanaston lisäksi myös kuvia ja videoita. Nohevassa onkin jo tehty raksa-alalle visuaalista opetusmateriaalia videoita ja kuvia hyödyntäen.

Oppimisen haasteet kuva Riikka2

Koulutuksen myötä raksalaiset pääsivät myös ensimmäisten joukossa tsekkaamaan Nohevassa työn alla olevan erityisen tuen mallin luonnoksen. Malli on enää viimeistelyä vaille valmis, kouluttajien kommenttien perusteella tehdään vielä muutamia muokkauksia. Tästä lisää syksyllä!

 

 

Oppimisvalmiuskokeen hyötyjä

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämä Oppimisvalmiuskoe oli esittelyssä Nohevan seminaarissa lokakuussa 2017. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen osallistujan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu alkujaan ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii hyvin myös tilanteisiin, joissa henkilöltä puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu).

NohevaTAKK kiinnostui kokeilemaan koetta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa eli VALMAssa. Halusimme selvittää, onko kokeesta hyötyä opiskelijoille esimerkiksi ammatinvalintakysymyksissä tai valmistautumisessa tuleviin pääsykokeisiin.

Koe pidettiin kahdelle ryhmälle, missä kaikki opiskelijat olivat maahanmuuttajataustaisia. Käytännön järjestelyissä eniten aikaa vei osallistujien ohjeistaminen kokeen tekemistä varten. Ohjeistuksen kannalta oli erittäin hyvä, että kokeen alussa oli esimerkkitehtäviä mitkä voitiin käydä yhdessä läpi ryhmien kanssa. Itse koetilanne sujui hyvin, teknisiä ongelmia tms. ei tullut vastaan.

oppimiskoe1

Koetulokset saimme noin viikko kokeen jälkeen ja ne käytiin läpi ryhmissä, ensin yleisellä tasolla koko ryhmän kanssa ja sen jälkeen jokainen opiskelija sai henkilökohtaisen palautteen omasta tuloksestaan. Palautteiden perusteella opiskelijat pitivät koetta hyödyllisenä ja suosittelivat koetta myös uusille vastaaville ryhmille. Palautteissa korostui erityisesti kokeen tulosten vaikutus itsetuntoon ja uskoon omasta osaamisesta. Moni opiskelija tuulettelikin innoissaan esimerkiksi hyvistä pisteistä matematiikan osiossa. Onnistumisen kokemukset kannustavat eteenpäin ja eräskin opiskelija kertoi, että kokeeseen osallistumisen jälkeen hän ei enää pelkää tulevia ammatillisen koulutuksen pääsykokeita. Toisaalta ne opiskelijat, joiden pistemäärät jäivät alle keskitason, kertoivat että nyt he tietävät mitä asioita täytyy vielä erityisesti harjoitella.

Lopputulos kokeilusta oli positiivinen ja suosittelemmekin kokeen pitämistä VALMA-ryhmille, tai muillekin nivelvaiheissa oleville!

Futural Skills -kokeilu

Puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden voi joskus olla vaikea tuoda esiin omaa osaamistaan ja sen kehittymistä ammatillisissa opinnoissa. Osaamisen kehittymistä on perinteisesti tuotu esiin mm. työssäoppimisraportteina tai päiväkirjoina, missä pääpaino on ollut kirjallisella tuotoksella. Kirjallisen raportoinnin rinnalle on viime aikoina pyritty tuomaan myös enemmän kuvia ja videoita hyödyntäviä malleja.

NohevaTAKK otti kokeiluun Futural Skills-nimisen järjestelmän, joka on tarkoitettu ammatillisen käytännön osaamisen esille tuomiseen ja seurantaan. Futural Skills-järjestelmä toimii selaimessa ilman erillisiä sovelluksia ja se on helppokäyttöinen; opiskelija voi tallentaa omaa osaamistaan järjestelmään niin älypuhelimella, tabletilla kuin tietokoneellakin. Tutkinnon osat on pilkottu pienempiin tehtäviin, osaamiskokonaisuuksiin, joilla on omat tavoitteensa. Idea tässä on, että opiskelijat ottavat kuvia ja videoita työskentelynsä vaiheista ja lopputuloksista, ja lataavat ne lyhyen tekstin kera järjestelmään opettajan arvioitavaksi.

FuturalDemo

FuturalDemo2

Futural Skillsin demosta saa hyvä kuvan järjestelmän visuaalisesta rakenteesta.

Visuaalinen näkymä helpottaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon muodostumisen sekä oman osaamisensa karttumista, ja opettajan on helppo saada yleiskuva niin koko ryhmän, kuin yksittäisen opiskelijankin etenemisestä. Järjestelmään ladatusta aineistosta opiskelija saa koostettua itselleen portfolion, mistä on myöhemmin hyötyä esimerkiksi työnhaussa.

FuturalTAKKdemo

Kuvien lisääminen järjestelmään onnistuu helposti esim. omalla puhelimella.

Noheva aloitti järjestelmän kokeilun TAKKin rakentaminen-koulutusalalla. Kokeiluun otettiin mukaan uusi rakennusalan perustutkintoon valmistava ryhmä, yhteensä 8 opiskelijaa. Järjestelmäperehdytys tehtiin yhdessä palvelun tarjoajan Tawasta Oy:n kanssa ja opiskelijoiden ensimmäiset palautteet olivat lupaavia. Opiskelijat ohjattiin heti alusta alkaen käyttämään järjestelmää omilla älylaitteillaan ja palautteen perusteella järjestelmän haltuunotto oli helppoa ja nopeaa. Opiskelijat olivat myös innoissaan mahdollisuudesta raportoida opintojensa edistymistä esim. kuvien avulla – moni kertoikin kirjoittamisen olevan se tuskallisin osa opiskelua. Lukemista ja kirjoittamista on toki tärkeä harjoittaa, mutta erityisesti heikot kirjoitustaidot omaavien opiskelijoiden kohdalla Futural Skills-tyylisiä järjestelmiä kannattaa hyödyntää opintojen aikana, jotta valmistuminen ei ainakaan jää kiinni puutteellisesta kirjoittamistaidosta.

Ja NohevaTAKKin kokeilusta lisää myöhemmin!

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Kuinka tukea neuropsykiatristen opiskelijoiden oppimista?

YTHS järjesti toukokuussa koulutuksen ”Miten voin tukea”, johon NohevaTAKKin projektitiimistä osallistui opintopsykologi Riikka Lamminen. Koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa siitä, miten neuropsykiatrisia oireita omaavia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa hakeutumisvaiheesta aina valmistumiseen asti.

Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat opiskelijoille usein vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, vuorovaikutustilanteissa toimimisessa, tunteiden hallinnassa, keskittymisessä, stressinsäätelyssä sekä muistitoiminnoissa ja tuovat näin haasteita moniin arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi liitännäisoireina voi ilmetä psykiatrisia vaikeuksia sekä oppimisvaikeuksia.

Oppilaitoksessa on mahdollista tehdä hyvinkin monenlaisia järjestelyjä em.  hankaluuksien vähentämiseksi ja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Tärkeää on järjestää opetustilanne oppimista tukevaksi ja opetusmateriaalien ja annettujen ohjeiden selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Riittävän strukturoidut ohjeet ja opetustilanteet auttavat opiskelijaa, sillä neuropsykiatrisiin oireisiin liittyy usein ajan ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. Erilaiset ja monipuoliset opetusmenetelmät tukevat oppimista ja materiaalien tulisi olla tarvittaessa myös etukäteen saatavilla.  Tärkeää on muistaa myös tauottaa opetusta tarpeen mukaan.

Jokaiselle opiskelijalle on mahdollista rakentaa juuri hänen oppimistaan parhaiten tukevat opetusjärjestelyt ja –menetelmät. Erilaiset oppijat on tärkeä huomioida niin hakeutumisvaiheen kehittämistyössä kuin esim. opetusmateriaalien suunnittelussa. Vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen onnistuu parhaiten yhdessä opiskelijan kanssa!

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Kiitotesti

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Kiitodigi.jpg

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.