Yhdessä tekemistä – yhteisöllistä oppimista!

NohevaTAKKin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää henkilökunnan vertaistukitoimintaa. Kehittämisprosessi käynnistyi maaliskuussa 2018 yhdessä Puhti-ESR-hankkeen kanssa järjestetyssä Ajatushautomossa, missä teemana oli henkilökunnan mentori-/vertaistukitoiminta.

Ajatushautomossa osallistujat pohtivat ja ideoivat yhdessä mm. mitä vertaistuki käytännössä voisi olla, minkälaista tukea ja missä asioissa henkilökunta toisiltaan kaipaa, sekä miten vertaistuki kannattaisi käytännössä järjestää.

Ideoinnin tulokset koottiin yhteen ja niissä nousi vahvasti esiin yhdessä tekemisen ja toisilta oppimisen tarve. Nohevan puitteissa on kartoitettu paljon jo olemassa olevia vertaistukimalleja, mutta TAKKiin sopivaa valmista mallia ei ole löytynyt. Yleensä vertaistukitoiminta on malleissa määritelty tiettyjen vertaistukihenkilöiden/mentoreiden vastuulle, mutta tätä tapaa ei enää TAKKissa koettu luontevaksi. Aiempien kokeilujen ja kokemusten pohjalta todettiin, että nyt tarvitaan joustavampi malli. Henkilösidonnainen malli on haasteellinen esimerkiksi siksi, että ihmisten työsuhteet muuttuvat ja siksi, että vertaistukihenkilöllä ei välttämättä ole kaikkea sitä osaamista, mitä hän roolissaan tarvitsisi. Ongelmaksi tuli aina se, ketkä nyt sitten olisivat sopivia vertaistukihenkilöitä ja mikä olisi kenenkin vastuualue.

Asiaa lähdettiinkin kehittämään toisesta näkökulmasta – mitä jos me kaikki olisimmekin vertaistukihenkilöitä? Esimerkiksi Noheva-hankkeen aikana projektityöntekijät ovat auttaneet ja opastaneet muuta henkilökuntaa erityisesti perustaitojen merkityksestä opintojen sujuvalle etenemiselle ja toimineet näin vertaistukihenkilöinä perustaitojen osalta. Henkilökunnan digipajoja taas on ollut vetämässä eri kouluttajat riippuen siitä, kenellä on vahvin osaaminen ko. teemasta. Nämä kouluttajat taas toimivat vertaistukihenkilöinä omien teemojensa puitteissa.

TAKKin vertaistukimalli pohjautuu yhteisölliseen organisaatiokulttuuriin, missä kannustetaan ja mahdollistetaan yhdessä tekemiseen ja toisilta oppimiseen. Vertaistukitoiminta on siis jokaisen meidän vastuulla, tukea antaa se jolla on aiheesta osaamista!

Henkilökunnan vertaistukimalli:

• Pohjautuu organisaatiokulttuuriin
  • ei erillisiä, erikseen nimettyjä vertaistukihenkilöitä, vaan koko organisaation käsittävä vertaistuen kulttuuri
• Mallissa jokainen henkilökunnan jäsen on vertaistukihenkilö oman osaamisensa puitteissa
  • esim. henkilökunnan koulutuksia/työpajoja vetävät eri ihmiset sen mukaan, kenellä on osaamista ko. teemasta
• Kannustetaan ja mahdollisestaan vertaistuen toteutuminen matalla kynnyksellä osana arkea
  • perehdytysvaiheesta käytännön työhön
  • esimiesten tuki
• Yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen
  • esim. henkilökunnan omat koulutustilaisuudet
  • muut organisaation yhteiset tilaisuudet

 

Mysteeripelin ensi-ilta

NohevaTAKK osallistui yhdessä sisarhankkeensa TahtiTAKKin kanssa Taidoilla työelämään – Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin HAMKissa elokuun lopulla. Hankkeet ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana kehittäneet yhdessä Mysteeripelin, minkä tavoitteena on tuoda esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Pelimestari Jyrki ohjeistaa pelitiimiä Mysteerilaatikon äärellä. (Kuva: http://www.aeo.fi/lisaa-kuvia-taidoilla-tyoelamaan-tyollistymisen-mahdollisuudet-seminaarista-2018/)

Mysteeripelin ensi-ilta(päivä) jännitti pelimestareita ainakin yhtä paljon kuin osallistujia, joita olikin tupa täynnä. Tarjolla oli kolme erilaista kadonneen opiskelijan mysteeriä, joita osallistujat ratkoivat pienryhmissä. Pelin aikana osallistujat pyrkivät ratkaisemaan mysteerin, pohtimaan puutteellisten perustaitojen vaikutusta opintojen etenemiseen sekä löytämään tapoja, joilla tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Pelistä saatiin oikein hyvää palautetta; toiminnallinen työpaja innosti vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintoihin perustaitojen merkityksestä ja niiden kehittämisestä erilaisin menetelmin ja työkaluin.

Pelilliset menetelmät sopivat hyvin työpajan toteutusmuodoksi – ja peliroolin haltuunotto on myös hauskaa! (Kuva: https://twitter.com/TahtiTAKK/status/1034773842256965632)

Jos kiinnostuit pelistä, laita jo valmiiksi kalenteriin Noheva ESR-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 15.11.2018 – ja tule mukaan ratkomaan kadonneiden opiskelijoiden mysteerejä!

 

TVT-perustaitoja Digipajoissa

NohevaTAKK on osallistunut hankkeen aikana TAKKin henkilökunnalle tarkoitettujen Digipajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Digipajojen tavoitteena on kehittää henkilöstön tvt-osaamista niin, että he voivat paremmin tukea heikot tvt-taidot omaavia opiskelijoita kehittämään omia taitojaan. Digipajojen tavoitteena on myös madaltaa kouluttajien kynnystä kokeilla itse monipuolisesti erilaisia opetusta ja ohjausta tukevia digitaalisia mahdollisuuksia.

Pajoissa osallistujat pääsevät siis itse kokeilemaan kulloinkin esillä olevia digitaalisia ohjaus- ja opetusvälineitä, sovelluksia sekä keinoja, joilla tuottaa digitaalista oppimateriaalia. Pajoja on toteutettu eri hankkeiden yhteistyönä, mikä osaltaan edistää myös hankkeiden tulosten levittämistä sekä mahdollistaa vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamista. NohevaTAKKin vastuulla ovat olleet mm. videoiden tekeminen ja hyödyntäminen opiskelussa/opetuksessa sekä QR-koodien hyödyntäminen esimerkiksi työsalityöskentelyn tukena.

Digipajojen aloituksessa pyritään keventämään tunnelmaa ja innostamaan osallistujia aktiivisesti kokeilemaan, keskustelemaan ja jakamaan omia kokemuksiaan

Digipaja-ideaa kehitetään nyt eteenpäin ja lokakuussa käynnistyy ensimmäinen opiskelijoille suunnattu Digipaja. Opiskelijoiden Digipajojen teema on perustaidot ja niissä keskitytään Office 365:n mahdollisuuksiin. Pilvipalveluiden käyttö on tänä päivänä jo osa perus-tvt-taitoja ja O365 on yksi TAKKin oppimisympäristöistä.

 

 

Eurooppalaista yhteistyötä

5by5 Erasmus+-hankeverkosto kokoontui viime viikolla TAKKiin, tavoitteena jakaa ja kehittää hyviä käytänteitä erityisesti digitalisaatioon ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin liittyen. NohevaTAKKin sekä TahtiTAKKin projektitiimit pääsivät myös osallistumaan keskusteluihin, ja näiden perustaitohankkeiden kannalta erityisen kiinnostavaa oli kuulla muiden Euroopan maiden kokemuksia perustaitojen kehittämisen osalta. Haasteet ja tavoitteet tuntuvat olevan kovin samanlaiset esim. Tanskassa ja Itävallassa kuin meillä täällä Suomessakin. Esimerkiksi huoli lukemiseen liittyvistä ongelmista nousi monesti esiin keskusteluissa. Opiskelijoiden perustaitojen täytyy olla kunnossa, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja tehokasta ja elinikäinen oppiminen mahdollista. Monissa maissa panostetaankin opiskelijoiden perustaitojen kehittämiseen mm. pienryhmä- ja yksilövalmennuksilla sekä hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

5by5-hankeverkostossa oli edustajia mm. Itävallasta, Tanskasta ja Portugalista.

Keskustelimme myös paljon tulevaisuudessa tarvittavista taidoista, mitä ovat tulevaisuuden perustaidot ja mitä voimme oppilaitoksissa tehdä, jotta opiskelijamme ovat valmiita tulevaisuuden työelämään. Panostus kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta he voivat tukea myös opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä osana ammatillista koulutusta. Työvoiman liikkuminen esim. Euroopassa on jo tätä päivää, joten Euroopan laajuinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää niin oppilaitoksia, opiskelijoita, kuin työelämääkin!

Pääsimme verkoston kanssa perehtymään myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin Tampereen Portaalissa. VR ja pelillistäminen tuovat paljon uusia mahdollisuuksia myös opetukseen, näihin teemoihin kannattaakin tutustua paremmin tulevaisuudessa!

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Digiosaamiseen uusia ideoita

NohevaTAKK osallistui elokuussa Mobiilikesäkouluun Espoon Urban Millissä. Tapahtumassa oli esillä monenlaisia mielenkiintoisia digitalisaatioon liittyviä teemoja, kuten robotiikka & ohjelmointi, lisätty todellisuus & virtuaalitodellisuus, videot sekä mobiilit kansalaistaidot.

NohevaTAKK perehtyi erityisesti videoiden sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden esimerkkeihin, voisiko näistä teemoista olla hyötyä myös puutteelliset perustaidot omaavien opiskelijoiden kohdalla?

Lisättyä todellisuutta kokeiltiin mm. Aurasma ja Quiver-sovelluksilla.
Quiver herätti väritetyt delfiinit eloon:

Videoita ollaankin hyödynnetty hankkeessa jo monella tapaa, mm. 360-kuvausten avulla, ja nyt heräsikin mielenkiinto kokeilla videoiden lisäksi myös lisättyä ja virtuaalitodellisuutta. Katsotaan mitä keksitään!

Digitalisaatio NYT

OPH:n Ammatillisen koulutuksen Digitalisaatio NYT –seminaarissa 16.5.2017 esiteltiin mm. ammatillisen koulutuksen digitalisaatioon liittyvien tutkimusten tuloksia ja ideoitiin pienryhmissä digiloikan seuraavia vaiheita.

Pienryhmien ideat digiaskeleina, tästä on hyvä kulkea eteenpäin!

Tutkimustulosten ja keskustelun perusteella moni opettajista ja ohjaajista toivoisi enemmän täydennyskoulutusta digitaitojen kehittämiseksi. Tuloksista nostettiin esiin myös ammatillisten opettajien toiveet jakaa ja kehittää osaamistaan yhdessä, esimerkiksi vertaistukea hyödyntäen.

Opettajan työ on tänä päivänä hyvinkin vaihtelevaa ja moninaista yksilöllisten oppijoiden ja opintopolkujen sekä vaihtelevien oppimisympäristöjen myötä. Opettajalla onkin hyvä olla ”pakissaan” erilaisia työkaluja mistä valita tilanteeseen sopivat. Kaikki eivät välttämättä käytä samoja työkaluja ja usein onkin mahdollista valita juuri omaan tilanteeseen ja kohderyhmään sopivimmat.

Täydennyskoulutusten lisäksi henkilökuntaa olisikin hyvä kannustaa ja motivoida myös kehittämään itse omaa osaamistaan. Itsenäisesti kokeilemalla voi rauhassa tutustua ja testailla erilaisia digivälineitä ja sovelluksia ja etsiä juuri omiin tarpeisiin sopivat. Tarvittaessa apua voi kysyä esim. firman IT-tuesta tai vaikka kollegalta, joka on jo itse perehtynyt asiaan. Vertaistuen myötä saa usein käytännönläheisiä vinkkejä asioista, joihin kollega on itse törmännyt kyseisen työkalun opettelun aikana. Kynnys kokeiluihin kannattaa pitää matalana; ei haittaa jos tekee jotain väärin, yleensä sen voi perua, tai vaikka poistaa kokonaan. Ja kokeilla uudelleen!

Päätöspuheenvuorossa Sami Honkonen peräänkuulutti pieniä kokeiluja, joita jokainen voi tehdä itsenäisesti omassa työssään.

Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa täällä.

Tutkimustuloksia:
HAMKin Digiope-selvitys
OAMKin Digitalisaatio ja ammatillinen koulutus Suomessa -tutkimuskatsaus

 

Tulevaisuuden perustaidot

NohevaTAKK osallistui 28.4.2017 Tampereella järjestettyyn seminaariin Polkuja kohti uudenlaista työtä. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella tulevaisuuden työelämästä ja siitä, mihin suuntaan työn murros on menossa. NohevaTAKKin näkökulmasta haluttiin saada lisätietoa mm. siitä, mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää.

Keskeisinä asioina seminaarissa esiin nousivat muutosvalmius ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen taidot ovat jo nyt avaintekijöitä nopeasti muuttuvassa työelämässä ja tulevaisuudessa nämä teemat korostuvat entisestään. Esimerkiksi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa painotettiin mm. kehityksen nopeutta ja uusien teknologioiden ja digitalisaation vaikutusta työhön.

TEMin strategiajohtaja Antti Joensuu nosti esiin työelämän metataidot eli 4 C:tä:

• Critical thinking (kriittinen ajattelu)
• Communication (viestintä)
• Co-operation (yhteistyö)
• Creativity (luovuus)
  • Lisäksi: Computers

Työelämän näkökulmasta 4 C:tä ovat perustaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä arvostetaan korkealle. Perinteiset perustaidot, erityisesti luku- ja kirjoitustaito sekä ICT-taidot, luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen työelämän muutostilanteissa. Tärkeää on myös pitää mieli avoimena muutoksille, panostaa yhdessä tekemiseen ja uskaltautua pois omalta mukavuusalueelta!

Muutoksesta ja työn muutoksesta erityisesti – Antti Joensuu, Strategiajohtaja, TEM

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne löytyvät LSSAVIn sivuilta.

 

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.