Yhdessä tekemistä – yhteisöllistä oppimista!

NohevaTAKKin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää henkilökunnan vertaistukitoimintaa. Kehittämisprosessi käynnistyi maaliskuussa 2018 yhdessä Puhti-ESR-hankkeen kanssa järjestetyssä Ajatushautomossa, missä teemana oli henkilökunnan mentori-/vertaistukitoiminta.

Ajatushautomossa osallistujat pohtivat ja ideoivat yhdessä mm. mitä vertaistuki käytännössä voisi olla, minkälaista tukea ja missä asioissa henkilökunta toisiltaan kaipaa, sekä miten vertaistuki kannattaisi käytännössä järjestää.

Ideoinnin tulokset koottiin yhteen ja niissä nousi vahvasti esiin yhdessä tekemisen ja toisilta oppimisen tarve. Nohevan puitteissa on kartoitettu paljon jo olemassa olevia vertaistukimalleja, mutta TAKKiin sopivaa valmista mallia ei ole löytynyt. Yleensä vertaistukitoiminta on malleissa määritelty tiettyjen vertaistukihenkilöiden/mentoreiden vastuulle, mutta tätä tapaa ei enää TAKKissa koettu luontevaksi. Aiempien kokeilujen ja kokemusten pohjalta todettiin, että nyt tarvitaan joustavampi malli. Henkilösidonnainen malli on haasteellinen esimerkiksi siksi, että ihmisten työsuhteet muuttuvat ja siksi, että vertaistukihenkilöllä ei välttämättä ole kaikkea sitä osaamista, mitä hän roolissaan tarvitsisi. Ongelmaksi tuli aina se, ketkä nyt sitten olisivat sopivia vertaistukihenkilöitä ja mikä olisi kenenkin vastuualue.

Asiaa lähdettiinkin kehittämään toisesta näkökulmasta – mitä jos me kaikki olisimmekin vertaistukihenkilöitä? Esimerkiksi Noheva-hankkeen aikana projektityöntekijät ovat auttaneet ja opastaneet muuta henkilökuntaa erityisesti perustaitojen merkityksestä opintojen sujuvalle etenemiselle ja toimineet näin vertaistukihenkilöinä perustaitojen osalta. Henkilökunnan digipajoja taas on ollut vetämässä eri kouluttajat riippuen siitä, kenellä on vahvin osaaminen ko. teemasta. Nämä kouluttajat taas toimivat vertaistukihenkilöinä omien teemojensa puitteissa.

TAKKin vertaistukimalli pohjautuu yhteisölliseen organisaatiokulttuuriin, missä kannustetaan ja mahdollistetaan yhdessä tekemiseen ja toisilta oppimiseen. Vertaistukitoiminta on siis jokaisen meidän vastuulla, tukea antaa se jolla on aiheesta osaamista!

Henkilökunnan vertaistukimalli:

• Pohjautuu organisaatiokulttuuriin
  • ei erillisiä, erikseen nimettyjä vertaistukihenkilöitä, vaan koko organisaation käsittävä vertaistuen kulttuuri
• Mallissa jokainen henkilökunnan jäsen on vertaistukihenkilö oman osaamisensa puitteissa
  • esim. henkilökunnan koulutuksia/työpajoja vetävät eri ihmiset sen mukaan, kenellä on osaamista ko. teemasta
• Kannustetaan ja mahdollisestaan vertaistuen toteutuminen matalla kynnyksellä osana arkea
  • perehdytysvaiheesta käytännön työhön
  • esimiesten tuki
• Yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen
  • esim. henkilökunnan omat koulutustilaisuudet
  • muut organisaation yhteiset tilaisuudet

 

Mysteeripelin ensi-ilta

NohevaTAKK osallistui yhdessä sisarhankkeensa TahtiTAKKin kanssa Taidoilla työelämään – Työllistymisen mahdollisuudet -seminaariin HAMKissa elokuun lopulla. Hankkeet ovat kuluneen kesän ja syksyn aikana kehittäneet yhdessä Mysteeripelin, minkä tavoitteena on tuoda esiin perustaitojen merkitystä opintojen sujuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Pelimestari Jyrki ohjeistaa pelitiimiä Mysteerilaatikon äärellä. (Kuva: http://www.aeo.fi/lisaa-kuvia-taidoilla-tyoelamaan-tyollistymisen-mahdollisuudet-seminaarista-2018/)

Mysteeripelin ensi-ilta(päivä) jännitti pelimestareita ainakin yhtä paljon kuin osallistujia, joita olikin tupa täynnä. Tarjolla oli kolme erilaista kadonneen opiskelijan mysteeriä, joita osallistujat ratkoivat pienryhmissä. Pelin aikana osallistujat pyrkivät ratkaisemaan mysteerin, pohtimaan puutteellisten perustaitojen vaikutusta opintojen etenemiseen sekä löytämään tapoja, joilla tukea perustaitojen kehittymistä osana ammatillisia opintoja. Pelistä saatiin oikein hyvää palautetta; toiminnallinen työpaja innosti vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintoihin perustaitojen merkityksestä ja niiden kehittämisestä erilaisin menetelmin ja työkaluin.

Pelilliset menetelmät sopivat hyvin työpajan toteutusmuodoksi – ja peliroolin haltuunotto on myös hauskaa! (Kuva: https://twitter.com/TahtiTAKK/status/1034773842256965632)

Jos kiinnostuit pelistä, laita jo valmiiksi kalenteriin Noheva ESR-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 15.11.2018 – ja tule mukaan ratkomaan kadonneiden opiskelijoiden mysteerejä!

 

TVT-perustaitoja Digipajoissa

NohevaTAKK on osallistunut hankkeen aikana TAKKin henkilökunnalle tarkoitettujen Digipajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Digipajojen tavoitteena on kehittää henkilöstön tvt-osaamista niin, että he voivat paremmin tukea heikot tvt-taidot omaavia opiskelijoita kehittämään omia taitojaan. Digipajojen tavoitteena on myös madaltaa kouluttajien kynnystä kokeilla itse monipuolisesti erilaisia opetusta ja ohjausta tukevia digitaalisia mahdollisuuksia.

Pajoissa osallistujat pääsevät siis itse kokeilemaan kulloinkin esillä olevia digitaalisia ohjaus- ja opetusvälineitä, sovelluksia sekä keinoja, joilla tuottaa digitaalista oppimateriaalia. Pajoja on toteutettu eri hankkeiden yhteistyönä, mikä osaltaan edistää myös hankkeiden tulosten levittämistä sekä mahdollistaa vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamista. NohevaTAKKin vastuulla ovat olleet mm. videoiden tekeminen ja hyödyntäminen opiskelussa/opetuksessa sekä QR-koodien hyödyntäminen esimerkiksi työsalityöskentelyn tukena.

Digipajojen aloituksessa pyritään keventämään tunnelmaa ja innostamaan osallistujia aktiivisesti kokeilemaan, keskustelemaan ja jakamaan omia kokemuksiaan

Digipaja-ideaa kehitetään nyt eteenpäin ja lokakuussa käynnistyy ensimmäinen opiskelijoille suunnattu Digipaja. Opiskelijoiden Digipajojen teema on perustaidot ja niissä keskitytään Office 365:n mahdollisuuksiin. Pilvipalveluiden käyttö on tänä päivänä jo osa perus-tvt-taitoja ja O365 on yksi TAKKin oppimisympäristöistä.

 

 

Eurooppalaista yhteistyötä

5by5 Erasmus+-hankeverkosto kokoontui viime viikolla TAKKiin, tavoitteena jakaa ja kehittää hyviä käytänteitä erityisesti digitalisaatioon ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin liittyen. NohevaTAKKin sekä TahtiTAKKin projektitiimit pääsivät myös osallistumaan keskusteluihin, ja näiden perustaitohankkeiden kannalta erityisen kiinnostavaa oli kuulla muiden Euroopan maiden kokemuksia perustaitojen kehittämisen osalta. Haasteet ja tavoitteet tuntuvat olevan kovin samanlaiset esim. Tanskassa ja Itävallassa kuin meillä täällä Suomessakin. Esimerkiksi huoli lukemiseen liittyvistä ongelmista nousi monesti esiin keskusteluissa. Opiskelijoiden perustaitojen täytyy olla kunnossa, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja tehokasta ja elinikäinen oppiminen mahdollista. Monissa maissa panostetaankin opiskelijoiden perustaitojen kehittämiseen mm. pienryhmä- ja yksilövalmennuksilla sekä hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

5by5-hankeverkostossa oli edustajia mm. Itävallasta, Tanskasta ja Portugalista.

Keskustelimme myös paljon tulevaisuudessa tarvittavista taidoista, mitä ovat tulevaisuuden perustaidot ja mitä voimme oppilaitoksissa tehdä, jotta opiskelijamme ovat valmiita tulevaisuuden työelämään. Panostus kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen on oleellista, jotta he voivat tukea myös opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä osana ammatillista koulutusta. Työvoiman liikkuminen esim. Euroopassa on jo tätä päivää, joten Euroopan laajuinen yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen hyödyttää niin oppilaitoksia, opiskelijoita, kuin työelämääkin!

Pääsimme verkoston kanssa perehtymään myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin Tampereen Portaalissa. VR ja pelillistäminen tuovat paljon uusia mahdollisuuksia myös opetukseen, näihin teemoihin kannattaakin tutustua paremmin tulevaisuudessa!

Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.

Opiskeluvalmiustestien kehittäminen käynnistynyt

NohevaTAKK on käynnistynyt myös opiskeluvalmiuksien testaamisen osalta. Luki- ja matematiikkatestit on tehty kahdelle rakennusalalla aloittaneelle ryhmälle. Perustaitoja on kartoitettu NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin keinoin ja kokemusten perusteella lähdemme kehittämään uutta lähtötason kartoitusta ja alan osaamisvaatimuksia kartoittavia tehtäviä. Tavoitteena on luoda NMI-lukiseulaa kevyempi malli, jolla saadaan nopeasti selville opiskelijoiden mahdolliset oppimisen haasteet. Tulosten perusteella tunnistamme opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit.

Opiskelijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen tuloksena on noussut esiin ideoita, joita lähdemme hankkeen puitteissa kehittämään. Esimerkiksi rakennusalalla käytettyjen työkalujen opiskeluun ja työtehtävien ohjeistukseen on kaivattu uusia opiskelua helpottavia keinoja.

Yhteistyö Puhti-hankkeen kanssa on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Alkukartoituksen perusteella on ohjattu yksilöllisiin Puhti-valmennuksiin opiskelijoita, joilla on ollut haasteita mm. ammattisanaston oppimisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä. Puhti-valmennuksista voi lukea lisää PuhtiTAKKin blogista.

Rakennusalan opiskelijat keskittyvät testin tekemiseen.

Yhdessä tekemistä ja hyvien käytänteiden hyödyntämistä

Tiistaina 7.3.2017 kokoonnuimme Noheva-hankeverkostosta VAAOn ja Sataedun toimijoiden kanssa TAKKiin.

Kävimme aiemmin koko Noheva-hankeverkoston helmikuisessa tapaamisessa Omniassa läpi osahankkeiden tarkennettuja tavoitteita ja pohdimme, miten kehittämistyö olisi hankkeen aikana mahdollisimman tehokasta. Koko hankkeessa toimijoita on yhteensä seitsemän, joten katsoimme hyödylliseksi tehostaa toimintaa tiivistämällä yhteistyötä samanlaiset tavoitteet omaavien toimijoiden kesken.

Tältä pohjalta päätimme VAAOn ja Sataedun kanssa lyödä heti viisaat päämme yhteen ja tehostaa kehittämistyötä käymällä yhdessä läpi mm. vanhojen hankkeiden tuloksia, jo olemassa olevia testausmalleja sekä omien organisaatioidemme olemassa olevia hyviä käytänteitä.

Nohevan kehittämistyön kannalta hyödyllisiä hankkeita löytyikin useita, esim. Osallisena verkossa, Puhti – Ohjauksen tahto ja taito sekä Työelämän Työelämän ICT-taidot kaupan alalla –hanke. Näissä hankkeissa on jo tehty paljon semmoista, mitä voimme hyödyntää omassa kehittämistoiminnassamme ja minkä pohjalta voimme yhdessä kehittää edelleen eteenpäin!