Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Mainokset

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Yhteistyötä KIITO-hankkeen kanssa

NohevaTAKK ja ESR-hanke KIITO – kiinni työhön ja osaamiseen yhdistivät voimansa, kun KIITO-hankkeen ensimmäinen kartoitusjakso aloitettiin TAKKissa 24.4.2017. KIITO-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ”luoda uusi työpainotteinen kotoutumisen malli, jossa edistetään maahanmuuttajan nopeampaa työllistymistä ja tuetaan hänen kotoutumistaan”. Kartoitusjakson aikana käydään läpi osallistujien ammatillista osaamista ja edellytyksiä työpainotteiseen kotoutumiseen. KIITO-hanke pyysi Nohevaa yhteistyökumppaniksi kartoitusjaksolla aloittavien maahanmuuttajien perustaitotason selvittämiseen sekä hankkeen aikana käytettävien digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun.

KIITO-koulutusten osallistujat ovat vasta kotoutumisprosessin alkuvaiheessa, joten useimmilla heistä suomen kielen taito on vielä erittäin heikko. Tästä syystä luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia on hyvin haastavaa selvittää. Yhteiseksi kieleksi muodostuikin ”finglish”, eli suomen lisäksi toisena työkielenä käytettiin englantia ja arabian kieltä puhuvien mukana tuli onneksi myös tulkki. Luku- ja kirjoitustaitoja sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia selvitettiin Kuntoutussäätiön malliin pohjautuvan Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan avulla. Tunnistuslistaa muokattiin mahdollisimman selkokieliseksi ja testaustilanteessa listan väittämät käännettiin myös englanniksi. Testin tuloksia arvioidessa täytyi ottaa huomioon mahdolliset kielitaidosta johtuvat väärinymmärrykset ja testitulokset käytiin osallistujien kanssa läpi henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.

Kiitotesti

Osallistujat täyttämässä Oppimisvaikeuksien tunnistuslistaa yhdessä tulkin kanssa.

Digitaalisten ratkaisujen osalta haluttiin painottaa kuvien ja videoiden hyödyntämistä sekä suomen kielen, että ammatin oppimisessa. Puutteellisen kielitaidon vuoksi kuvat ja videot ovat erinomainen keino kertoa esimerkiksi työssäoppimisjaksosta sekä oppia oman alansa sanastoa. Työskentelyalustan valinnassa täytyi myös huomioida, että osallistujat ovat suurimman osan ajasta työpaikoilla/pajoilla. Tästä johtuen päätettiin valita alustat, joita osallistujat voivat helposti käyttää omilla älylaitteillaan.

Yhteisiksi työskentelyalustoiksi KIITO-hanke valitsi Padletin ja Quizletin. Padlet toimii yhteisten tehtävien suorittamisen alustana, osallistujien työssä oppimisen raportoinnissa sekä viestintäkanavana. Quizletia taas hyödynnetään erityisesti kielen oppimisessa; Quizletiin KIITO teki kohderyhmän ammattialoihin liittyviä suomen kielen harjoituksia, joita osallistujat alkoivatkin heti innokkaasti tehdä!

Kiitodigi.jpg

Osallistujat perehtymässä Padlet-sovellukseen KIITO-hankkeen Susannan ohjauksessa.

Yhteinen kehittämistyö jatkuu seuraavan aloittavan ryhmän myötä. Oppimisvaikeuksien tunnistuslistan hyödyllisyyttä tässä yhteydessä täytyy vielä pohtia, ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta arvioidaan nyt aloittaneen ryhmän käyttökokemusten ja palautteen myötä.

Opiskeluvalmiustestien kehittäminen käynnistynyt

NohevaTAKK on käynnistynyt myös opiskeluvalmiuksien testaamisen osalta. Luki- ja matematiikkatestit on tehty kahdelle rakennusalalla aloittaneelle ryhmälle. Perustaitoja on kartoitettu NMI-lukiseulan ja matematiikkatestin keinoin ja kokemusten perusteella lähdemme kehittämään uutta lähtötason kartoitusta ja alan osaamisvaatimuksia kartoittavia tehtäviä. Tavoitteena on luoda NMI-lukiseulaa kevyempi malli, jolla saadaan nopeasti selville opiskelijoiden mahdolliset oppimisen haasteet. Tulosten perusteella tunnistamme opiskelijat, joille on opintojen etenemisen varmistamiseksi hyödyllistä tehdä tarkemmat testit.

Opiskelijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen tuloksena on noussut esiin ideoita, joita lähdemme hankkeen puitteissa kehittämään. Esimerkiksi rakennusalalla käytettyjen työkalujen opiskeluun ja työtehtävien ohjeistukseen on kaivattu uusia opiskelua helpottavia keinoja.

Yhteistyö Puhti-hankkeen kanssa on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Alkukartoituksen perusteella on ohjattu yksilöllisiin Puhti-valmennuksiin opiskelijoita, joilla on ollut haasteita mm. ammattisanaston oppimisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä. Puhti-valmennuksista voi lukea lisää PuhtiTAKKin blogista.

WP_20170210_10_33_34_Pro

Rakennusalan opiskelijat keskittyvät testin tekemiseen.

Yhdessä tekemistä ja hyvien käytänteiden hyödyntämistä

Tiistaina 7.3.2017 kokoonnuimme Noheva-hankeverkostosta VAAOn ja Sataedun toimijoiden kanssa TAKKiin.

Kävimme aiemmin koko Noheva-hankeverkoston helmikuisessa tapaamisessa Omniassa läpi osahankkeiden tarkennettuja tavoitteita ja pohdimme, miten kehittämistyö olisi hankkeen aikana mahdollisimman tehokasta. Koko hankkeessa toimijoita on yhteensä seitsemän, joten katsoimme hyödylliseksi tehostaa toimintaa tiivistämällä yhteistyötä samanlaiset tavoitteet omaavien toimijoiden kesken.

Tältä pohjalta päätimme VAAOn ja Sataedun kanssa lyödä heti viisaat päämme yhteen ja tehostaa kehittämistyötä käymällä yhdessä läpi mm. vanhojen hankkeiden tuloksia, jo olemassa olevia testausmalleja sekä omien organisaatioidemme olemassa olevia hyviä käytänteitä.

TAKKissa070317

Nohevan kehittämistyön kannalta hyödyllisiä hankkeita löytyikin useita, esim. Osallisena verkossa, Puhti – Ohjauksen tahto ja taito sekä Työelämän Työelämän ICT-taidot kaupan alalla –hanke. Näissä hankkeissa on jo tehty paljon semmoista, mitä voimme hyödyntää omassa kehittämistoiminnassamme ja minkä pohjalta voimme yhdessä kehittää edelleen eteenpäin!

Hanke-esittelyä ja yhteistyötä

Keskiviikkona 8.2.2017 TAKKin Opiskelijapalvelut järjestivät Nirvan toimipaikassa tuparit, missä mukana olivat myös ohjauksen kehittämishankkeet Noheva ja Puhti. Noheva ja Puhti kuuluvat samaan ESR-rahoitteiseen Taito-ohjelmaan ja tekevät yhteistyötä mm. aikuisopiskelijoiden perustaitojen kehittämisen äärellä.

Tuparit olivat loistava tilaisuus tuoda vasta käynnistynyttä Noheva-hanketta tutuksi TAKKin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tilaisuudessa haluttiin myös korostaa yhteistyön ja yhdessä tekemisen hyötyjä sekä koko organisaatiolle, että erityisesti opiskelija-asiakkaille. TAKKin osahankkeen tavoitteena on mm. kehittää koko talon käyttöön tuleva malli perustaitojen kartoittamiseksi ja tätä viestiä saatiin tilaisuuden myötä hyvin levitettyä!

wp_20170201_08_59_27_pro

NohevaTAKKin projektityöntekijä Riikka Lamminen (oik.) esitteli hanketta TAKKin Opiskelijapalveluiden tupareissa.