Ohjauksen haasteita

Syksyn aikana on kahdessa eri seminaarissa puhuttanut ohjaus sekä ohjauksen haasteet.

22.9. oli Pirkanmaan EloRiihi –tilaisuus  ”Haastavat ohjaustilanteet”. Kouluttajana toimi Outi K. Lahtinen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. 6.10. seurasin Jyväskylän kristillisen opiston tilaisuutta ”Ohjauksen päivä – haasteet kasvavat”

Erilaisia haastavia ohjaustilanteita tulee eteen oppilaitosmaailmassa – tilanteita, joissa ohjaaja tai opettaja ei oikein tiedä miten pitäisi toimia. Haastavassa tilanteessa voi olla läsnä päihteet tai väkivallan uhka. Haastava tilanne voi olla myös sellainen, jossa on vaikea saada kontakti ohjattavaan tai ohjattava ei ole motivoitunut yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan haastavissa ohjaustilanteissa ohjaajan on mietittävä osaako tai kykeneekö hän selviytymään tilanteesta ja ratkaisemaan sen tai toisaalta millaista apua hän mahdollisesti tarvitsee.

Luottamuksellisen ja toimivan ohjaustilanteen luominen on tärkeää myös siitä syystä, että siinä on mahdollista selvittää opiskelijan puutteelliset perustaidot tai erityisen tuen tarve – opiskelija uskaltaa tuoda tuen tarpeen paremmin esille kuin esimerkiksi ohjaustilanteessa ja myös ohjaajan on helpompi ottaa kahden kesken mahdollinen tuen tarve puheeksi.

Puheeksi ottamisen vaikeus liittyy usein haastaviin ohjaustilanteisiin. Eloriihessä tuli esille huoliseula, jonka käyttö voi joissakin tilanteissa auttaa ohjaajaa selvittämään sen, onko syytä huoleen ja asioiden puheeksiottamiseen.

Kaiken kaikkiaan todettiin, että aina voi kysyä opiskelijalta, mitä kuuluu tai painaako jokin asia mieltä. Voimme kohdata opiskelijan ja näin auttaa omalta osaltamme häntä selviytymään arjen haasteista. Näin omalta osaltamme huolehdimme ja edesautamme myös opiskelijan etenemistä oppimispolulla. Usein jo pienikin kysymys ja avun tarjoaminen ovat iso askel kohti parempaa jaksamista.

Vaikka oppilaitoksissa muutoksen tuulet puhaltavat ja haasteena on ohjauksen haasteiden lisäksi jatkuva kiire, on kuitenkin hyvä löytää aikaa ja paikkaa haastavien ohjaustilanteiden käsittelemiselle. Toimivien käytäntöjen jakaminen auttaa jaksamaan. Henkilökunnan jaksaminen taas puolestaan auttaa meitä tekemään entistä parempaa ohjaustyötä niin että opiskelijat selviytyvät omasta opiskelun polustaan ja valmistuvat työelämään. Yhteistyön merkitys korostuu sekä oppilaitoksen sisällä että myös eri tahojen kesken. On tärkeää huomata myös, koska on syytä ohjata opiskelija eteenpäin ja milloin oma rooli opiskelijan tukemisessa on täytetty.

Myös Noheva-hankkeen tavoitteena on paitsi oppia muiden hyvistä käytännöistä myös jakaa hankkeessa kehitettyjä malleja eteenpäin niin, että opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet sekä perustaitojen kehittäminen tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.

 

Mainokset

Seminaarikuulumisia hakuvaiheen tiimoilta

Noheva järjesti seminaarin ”Haku päällä, onko HOKSottimet kunnossa?” 4.10.2017 VAAOssa. Kuten otsikosta voi päätellä, seminaarin teemat keskittyivät hakeutumisvaiheen käytäntöihin ja reformin myötä tuleviin muutoksiin. Seminaarin anti oli oikein mielenkiintoinen ja saimme monia käytännön ideoita jatkokehittämistä varten!

Hakeutumisvaiheen kartoitusten osalta pääsimme perehtymään mm. TAIKOJAn perustaitotestiin, sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kehittämään Oppimisvalmiuskokeeseen. Oppimisvalmiuskoe on tietokonepohjainen opiskelijan taitotasoon mukautuva koe ja tarkoitettu pääasiassa ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Koe sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa hakijalta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai se ei ole vertailukelpoinen (esim. ulkomailla suoritettu). Pohdimme kokeen käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä NohevaTAKKin porukalla ja päätimme ottaa se kokeiluun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA). VALMA-ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen antaa mahdollisuuden harjoitella mahdollisia puutteellisia taitoja ennen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Toisaalta testitulosten perusteella opiskelijat voivat myös saada uusia näkökulmia ammatinvalintakysymyksissä. Kokeilu toteutetaan NohevaTAKKin puitteissa loppuvuodesta ja kokemuksista lisää myöhemmin!

Seminaarissa keskusteltiin myös paljon reformin tuomista muutoksista ja niiden viemisestä käytäntöön. HAMKin lehtori Irmeli Lignell avasi HOKS-käsitettä (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) ja sen toteuttamista käytännössä. Lignell kuvasi hyvin ja konkreettisesti monia ammatillisen koulutuksen reformiin ja erityisesti hakeutumisvaiheeseen liittyviä käsitteitä ja muutoksia, ja osallistujien kommenttien mukaan moni asia selkiytyi esityksen myötä. NohevaTAKK ottaa Lignellin opit käyttöön, kun TAKKissa kehitetään syksyn aikana hakeutumisvaiheen käytäntöjä yhteistyössä Opiskelijapalveluiden kanssa.

hamk irmeli

HOKS käytännössä

Seminaaripäivän päätteeksi osallistujat pääsivät vielä kuuntelemaan yllätyspuheenvuoron: AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen oli vierailulla VAAOssa ja Nohevan seminaariväki pääsi mukaan kuulemaan viimeisimmät kommentit reformista!

semma lempinen

AMKEn Petri Lempinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia reformin tiimoilta.

 

Syksyn suunnitelmia

Kesälomat on pidetty ja TAKKin Noheva-porukka on jo täydessä vauhdissa! Elokuun aikana on mm. tarkennettu syksyn toimintasuunnitelmaa, tavattu Noheva-hankeverkoston kanssa sekä osallistuttu Mobiilikesäkouluun Espoossa (tästä lisää myöhemmin).

Ensi viikolla jatkamme Futural Skills-mobiilityökalun parissa, viimeistelemme järjestelmään rakenteet ja sitten päästäänkin testaamaan työkalua käytännössä. NohevaTAKKin Juhani on jo kartoittanut kokeiluun sopivia opiskelijoita ja työnantajia. Ideahan tässä työkalussa on, että sen avulla opiskelija pystyy helposti tuomaan esille omaa osaamistaan ja sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja pystyvät näkemään osaamisen karttumisen ja antamaan palautetta pitkin matkaa.

Noheva-hankeverkoston pienryhmän VAAO, Sataedu & TAKK vastuulla on järjestää seuraava Noheva-seminaari. Seminaari järjestetään VAAOssa Valkeakoskella 4.10.2017 ja sen teemana on hakeutumisvaiheen toimet ammatillisessa koulutuksessa, mm. opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Esittelyssä tulee olemaan mm. TAIKOJA-koordinaatiohankkeen perustaitotesti, tätä odotamme erityisellä mielenkiinnolla! Ohjelma on viimeistelyä vaille valmis ja lähtee pian jakoon, päivämäärä kannattaa jo varata kalenteriin.

Tulossa on myös kansainvälinen lukutaitopäivä 8.9.2017, missä Noheva on mukana yhdessä muiden TAITO-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa. Viikon aikana korostetaan lukutaidon merkitystä ja esim. TAKKin perustaitohankkeet NohevaTAKK ja PuhtiTAKK laittavat yhdessä pystyyn infopisteen, missä esitellään mm. vinkkejä lukutaidon kehittämiseen sekä PuhtiTAKKin perustaitoja kehittäviä valmennuksia.

Juuri ennen lomia kuvasimme NohevaTAKKin projektitiimin kanssa omaa esittelyvideota. Videon ensi-ilta on myöhemmin syksyllä, mutta tässä muutama kuva maistiaisiksi! 🙂

Kesä!

NohevaTAKKin projektitiimi jää heinäkuuksi kesälomille ja toiminta jatkuu taas elokuussa. Kevät 2017 on ollut mielenkiintoinen ja olemme päässeet hyvin vauhtiin kehittämiskohteidemme osalta. Kevään aikana on mm. kehitetty ja testattu oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyviä menetelmiä sekä aloitettu opetusmateriaalien kehittäminen kuvien ja videoiden avulla.

Syksyllä toiminta ja kehittäminen jatkuu ja uutena on luvassa mm. Futural Skills-mobiilityökalun testausta työssäoppimisen raportoinnissa. Luvassa on myös mielenkiintoisia tapahtumia, kuten Noheva-hankeverkoston seminaari Valkeakoskella 4.10.2017, missä teemana on hakeutumisvaiheen hyvät käytännöt. Mutta näistä lisää elokuussa, nyt nautitaan auringosta 🙂

Hyvää kesää kaikille!

beach-1850832_1920

Tulevaisuuden perustaidot

NohevaTAKK osallistui 28.4.2017 Tampereella järjestettyyn seminaariin Polkuja kohti uudenlaista työtä. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella tulevaisuuden työelämästä ja siitä, mihin suuntaan työn murros on menossa. NohevaTAKKin näkökulmasta haluttiin saada lisätietoa mm. siitä, mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää.

Keskeisinä asioina seminaarissa esiin nousivat muutosvalmius ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen taidot ovat jo nyt avaintekijöitä nopeasti muuttuvassa työelämässä ja tulevaisuudessa nämä teemat korostuvat entisestään. Esimerkiksi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa painotettiin mm. kehityksen nopeutta ja uusien teknologioiden ja digitalisaation vaikutusta työhön.

Valtioneuvoston tulevaisuuselonteko

TEMin strategiajohtaja Antti Joensuu nosti esiin työelämän metataidot eli 4 C:tä:

  • Critical thinking (kriittinen ajattelu)
  • Communication (viestintä)
  • Co-operation (yhteistyö)
  • Creativity (luovuus)
    • Lisäksi: Computers

Työelämän näkökulmasta 4 C:tä ovat perustaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä arvostetaan korkealle. Perinteiset perustaidot, erityisesti luku- ja kirjoitustaito sekä ICT-taidot, luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen työelämän muutostilanteissa. Tärkeää on myös pitää mieli avoimena muutoksille, panostaa yhdessä tekemiseen ja uskaltautua pois omalta mukavuusalueelta!

Antin esityksestä

Muutoksesta ja työn muutoksesta erityisesti – Antti Joensuu, Strategiajohtaja, TEM

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne löytyvät LSSAVIn sivuilta.

 

NohevaTAKK käynnistyi!

Noheva on Kiipulan koordinoima ESR-hanke (1.10.2016 – 31.12.2018), missä TAKK toimii osatoteuttajana. Muita hankekumppaneita ovat Omnia, VAAO, Hyria, Sataedu ja Keuda. Noheva on osa opetus- ja kulttuuriministeriön TAITO-ohjelmaa.

Noheva-hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle, jonka mukaan Suomessa on n. 600 000 puutteelliset luku-, numero- ja tietotekniikkataidot omaavaa aikuista. Heikot perustaidot ovat esteenä sujuvalle ammatilliselle opiskelulle ja täysipainoiselle työelämään osallistumiselle.

Nohevan tavoitteena on kartoittaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti aikuisten luki- ja matematiikkatestejä/kartoituksia sekä kehittää perustaitoja tukevia oppimateriaaleja ja ohjausmalleja. Ohjauksen ja tukimateriaalien avulla aikuisten ammatillisten opintojen läpäisy paranee ja elinikäinen oppiminen mahdollistuu. Hankkeen aikana järjestetään myös koulutusta ohjaus- ja opetustehtävissä toimiville.

TAKKin osahankkeen tavoitteet:

  • Kehittää kohderyhmän luku- ja numerotaitoihin liittyvien ongelmien tunnistamiseen toimivia menetelmä (erityisesti hakeutumisvaiheen näkökulma)
  • Yhteistyössä työelämän kanssa kehittää työelämälähtöisiä ohjausvälineitä ja materiaaleja numero- ja lukutaidon oppimiseen
  • Digitaalisen oppimateriaalin luominen luku- ja numerotaidon oppimiseen
  • Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ohjauksen ja opetuksen kehittäminen aikuiskoulutuksessa

TAKKin osahankkeen kohderyhmiä ovat TAKKin hakijat sekä opiskelijat, joilla on puutteita perustaidoissa. Tarkennettuna kohderyhmänä rakennusalan opiskelijat sekä maahanmuuttajat, joilla puutteelliset luku-, numero- ja TVT-taidot.

Koko hankkeen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/nohevaesr/

Tervetuloa seuraamaan!kuvakaikkikumppanitlogot